Siviilipalvelukseen hakeutuminen

Siviilipalvelukseen voi hakea kutsunnoissa tai niiden jälkeen sekä myös varusmiespalveluksen aikana tai varusmiespalvelun jälkeen. Hakemus tehdään lomakkeella (TM 0.81). Hakemus jätetään kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varusmiespalveluksessa joukko-osaston komentajalle ja muulloin puolustusvoimien aluetoimistoon tai siviilipalveluskeskukselle. Ulkomailla asuva voi jättää hakemuksen Suomen lähetystöön tai konsulivirastoon. Hakemuksen hyväksymisen jälkeen hakija on siviilipalvelusvelvollinen ja hänen asiansa käsittely siirtyy siviilipalveluskeskukselle.

Jos hakemus tehdään varusmiespalveluksessa, kotiutetaan asevelvollinen välittömästi. Suoritettu varusmiesaika hyvitetään siviilipalvelusaikaa laskettaessa kertoimen mukaan.

Ennen siviilipalveluksen alkua voi vielä hakea yhden kerran takaisin varusmiespalvelukseen, ei kuitenkaan enää siviilipalveluksen alettua eikä enää sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta. Takaisin varusmiespalvelukseen haetaan keskukselta vapaamuotoisella hakemuksella (ei ole erityistä lomaketta). Hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava ja toimitettava kirjallisesti keskukselle.

Siviilipalveluksen alkaminen

Siviilipalvelusvelvolliselle toimitetaan kirjallinen tieto siviilipalvelukseen hyväksymisestä ja tämän jälkeen siviilipalveluskeskus lähettää infokirjeen siviilipalveluksesta.

Siviilipalvelus alkaa hakemuksen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa, ellei siviilipalvelusvelvolliselle ole myönnetty lykkäystä. Siviilipalveluskeskus toimittaa kirjallisen määräyksen astua palvelukseen noin kolme kuukautta ennen palveluksen alkua. Suostumuksen perusteella tai iän (yli 28 vuotta) vuoksi palvelukseen voidaan määrätä myös kaksi kuukautta lyhyemmällä varoitusajalla.

Voit toimittaa myös kirjallisen toiveen palveluksen alkamisajankohdasta. Tämän ns. koulutuserätoiveen voi esittää vain yhden kerran ja se on lähetettävä keskukselle ennen kuin on vastaanottanut kirjallisen palvelukseenastumismääräyksen.

Koulutusjakson jälkeen siviilipalvelu jatkuu työpalvelulla. Palvelusvelvollisen tulee itse hakea työpalvelupaikkaa jo ennen koulutusjakson alkamista saatuaan keskukselta palvelukseenastumismääräyksen. Kun palvelusvelvollinen sopii työpalvelusta, palveluspaikassa täytetään ja allekirjoitetaan sitoumuslomake, joka toimitetaan siviilipalveluskeskukselle.

Siviilipalvelus aloitetaan aina Lapinjärvellä suoritettavalla koulutusjaksolla. Palvelukseen on saavuttava määrättynä päivänä myös siinä tapauksessa, että matka lippuja ei jostain syystä olisi saatu etukäteen toimitettua perille. Tositteet palvelukseenastumiskustannuksista on syytä säilyttää korvausten saamiseksi jälkikäteen Vapauttamista tai lykkäystä koskevan hakemuksen tekeminen ei ole laillinen este palvelukseen saapumiselle. Koulutusjaksolle on saavuttava klo 12.00 mennessä määräyksessä ilmoitettuna päivänä.

Mikäli siviilipalvelusvelvollinen jättää saapumatta siviilipalvelukseen ilman laillista estettä, on seurauksena etsintäkuulutus. Siviilipalveluskeskus ja myöhemmin palveluspaikka antaa palvelusvelvolliselle valokuvalla varustetun siviilipalvelustodistuksen, joka vastaa sotilaspassia ja joka kotiuttamisen jälkeen on todistus palveluksen suorittamisesta. Esimerkiksi erilaiset asevelvollisten alennukset edellyttävät todistuksen esittämistä. Jos todistus häviää palveluksen jälkeen, keskus voi pyynnöstä korvata sen.

Siviilipalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jonka aikana palvelusvelvollinen täyttää 30 vuotta.

Ennen palveluksen alkamista kannattaa muistaa seuraavat asiat:

- Lykkäysasia tulee hoitaa hyvissä ajoin. Mikäli lykkäyshakemusta ei ole ratkaistu ennen määrättyä palveluksen alkamisajankohtaa, ei sen vireilläolo tai jättäminen ole laillinen este palvelukseen saapumiselle.

- Työnantajalle on ilmoitettava palveluksen alkamisesta. Virka- tai työsuhdetta ei pidä katkaista vaan sopia työhön paluusta - Jos olet työtön, Sinun on ilmoitettava työvoimatoimistoon, milloin palveluksesi alkaa. Samoin Sinun on tehtävä ilmoitus työttömyyskassallesi, mikäli saat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Huolehdi palveluksen alkamiseen saakka ilmoittautumisvelvoitteistasi.

- Jos olet lopettanut opinnot, mutta Sinulla ei ole töitä, ilmoittaudu työvoimatoimistoon jo ennen palveluksen alkamista. - Opiskelun alkaminen ja jatkaminen on syytä selvittää. Oppilaitos voi suostua siirtämään opiskelun aloittamista. Palveluksen aikana ei makseta opintotukea eikä valtion takaamaa opintolainaa.

- Pankin tai muun luotonantajan kanssa kannattaa yrittää sopia opinto- tai muun lainan lyhennysten siirtämisestä tai osamaksusopimuksen maksujärjestelyistä. Opintolainojen korot maksetaan valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, jos lainansaaja on ollut siviilipalveluksessa koron erääntymiskuukauden aikana.

- Hanki tarvittaessa verovirastosta muutos ennakonpidätykseen ja lykkäystä lisäverojen maksulle.

- Ulosottomiehen kanssa voi sopia esim. sakkojen maksujärjestelyistä.

- Sosiaalietuudet tulee selvittää kansaneläkelaitoksen (Kela) paikallistoimistosta ja/tai kotikunnasta. Kela maksaa tietyin edellytyksin sotilasavustusta palvelusaikana sinulle tai lähiomaisillesi. Selvitä samalla toimeentulo- ja asumistuen mahdollisuudet.

- Yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvan kannattaa ottaa yhteyttä omaan eläkelaitokseen tai sen asiamieheen. Myös mahdollisuudet sijaispalkkaukseen työllistämistukena ja maatalousyrittäjän sijaisapuun kannattaa selvittää.

Lisäohjeita palvelukseesi liittyen saat keskuksesta

Lykkäys

Siviilipalveluskeskus voi lykätä palveluksen alkamista korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. Lykkäyshakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemukselle ei ole erityistä lomaketta. Hakemukseen on liitettävä todisteellinen selvitys lykkäyksen tarpeellisuudesta (esim. opiskelutodistus). Hakemuksessa on kerrottava, kuinka pitkäksi aikaa lykkäystä tarvitaan. Jos hakemusta ei ole ehditty käsitellä ennen palveluksen alkamispäivää, palvelus on aloitettava.

Lykkäystä voidaan antaa, jos se on katsottava erittäin tarpeelliseksi:

• ammattiin valmistautumisen,
• opintojen harjoittamisen,
• taloudellisten olojen järjestämisen tai niihin verrattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi, sekä
• kansanedustajalle tämän tehtävän hoitamiseksi.

Lykkäystä annetaan korkeintaan sen vuoden loppuun, jona palvelusvelvollinen täyttää 28 vuotta. Lykkäyksen voi keskeyttää ilmoittamalla siitä kirjallisesti keskukselle.

Lykkäystä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista.

Vapauttaminen siviilipalveluksen suorittamisesta

Vapauttaminen palveluskelpoisuuden puuttumisen perusteella

Siviilipalveluskeskus voi vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta rauhan aikana kokonaan tai määräajaksi siviilipalvelusvelvollisen, joka ei ole palveluskelpoinen.

Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumisen takia siviilipalvelusvelvollinen vapautetaan palveluksesta määräajaksi. Tällöin siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvollisen myöhemmin toimitettavaan terveystarkastukseen. Vapautus määräajaksi voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos palvelusvelvollinen on määrätty uudelleen tarkastettavaksi ja häntä ei ole terveystarkastuksissa kertaakaan todettu palveluskelpoiseksi, hänet vapautetaan palveluksesta rauhan aikana viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää 25 vuotta. Vapauttamisen edellytyksenä on lisäksi, että asianomainen on osallistunut hänelle määrättyihin lääkärintarkastuksiin.

Vapauttaminen toisessa valtiossa suoritetun palveluksen perusteella

Siviilipalveluskeskus voi siviilipalvelusvelvollisen kirjallisen hakemuksen perusteella vapauttaa rauhan aikana kokonaan tai osittain siviilipalveluksen suorittamisesta siviilipalvelusvelvollisen Suomen kansalaisen, jolla on tai on ollut myös toisen valtion kansalaisuus ja joka on suorittanut sanotussa valtiossa asevelvollisen rauhanaikaiseen palvelusvelvollisuuteen kuuluvaa palvelusta vähintään neljä kuukautta.

Vapauttaminen toisen valtion kansalaisuuden perusteella

Siviilipalveluskeskus voi siviilipalvelusvelvollisen kirjallisen hakemuksen perusteella vapauttaa rauhan aikana siviilipalveluksen suorittamisesta siviilipalvelusvelvollisen Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus. Vapauttamisen edellytyksenä on, että asianomaisen asuinpaikka ei ole Suomessa, ja hän osoittaa, että hänen tosiasialliset siteensä perheen, opiskelun, toimeentulon taikka muiden henkilökohtaisten asioiden osalta ovat muualle kuin Suomeen.

Koulutus

Siviilipalvelus alkaa aina peruskoulutusjaksolla Lapinjärvellä. Koulutusjakson pituus on 28 vrk. Koulutusjaksolla on mahdollista valita yksi kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta. Vaihtoehtoja ovat palo- ja pelastustoimi, ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä yleissivistävä ja kansalaisvalmiudet. Kerran vuodessa siviilipalvelusvelvollisia koulutetaan myös VOKT-tehtäviin.

Palveluspaikan etsiminen

Palveluspaikan etsiminen työpalvelua varten kannattaa aloittaa jo ennen koulutusjaksoa keskuksen toimitettua palvelukseenastumismääräyksen, josta selviää sekä koulutusjakson että työpalvelun alkamispäivät. Määräyksen mukana keskus lähettää avoinna olevat palveluspaikat -tiedotteen ja sitoumuslomakkeen, jonka palvelusvelvollinen täyttää yhdessä palveluspaikan vastuuhenkilön kanssa. Valtakunnallinen palveluspaikkaluettelo, jossa on lueteltu kaikki Suomessa sopimuksen tehneet siviilipalveluspaikat, löytyy osoitteesta www.sivarikeskus.fi.

Palveluspaikan tulee ilmoittaa palvelusvelvollisen työpalveluun ottamisesta keskukselle joko postittamalla tai faksaamalla sitoumuslomake keskukseen. Palvelusvelvollinen voi myös itse tuoda sitoumuslomakkeen mukanaan saapuessaan koulutusjaksolle. Määräys työpalveluun valmistellaan koulutusjakson aikana. Keskuksella on velvollisuus kuulla sekä palveluspaikkaa että palvelusvelvollista ennen päätöstä.

Palveluspaikat ilmoittavat avoimista palveluspaikoista keskukselle, josta saa koulutusjakson aikana ajan tasalla olevat tiedot. Keskus pyrkii auttamaan palveluspaikan löytämisessä, mikäli palvelusvelvollinen ei itse onnistu paikan löytämisessä. Keskus voi valintaa varten antaa palveluspaikoille tietoja palvelusvelvollisen soveltuvuudesta, lähinnä koulutuksesta ja työkokemuksesta. Suosituimmat palveluspaikat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ovat usein pitkälle eteenpäin varattuja. Palveluspaikan löytymisessä helpottaa joustavuus ja avarakatseisuus. Kannattaakin miettiä, suorittaisiko siviilipalveluksen esim. tehden jotain, mitä ei koskaan todennäköisesti muutoin tulisi tekemään, tai uudella paikkakunnalla.

Palvelustehtävien järjestäminen

Siviilipalvelus on järjestettävä siten, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa palvelusvelvollisen vakaumuksen kanssa. Palvelusvelvollisen äidinkieli on otettava huomioon palveluspaikkaa määrättäessä. Suomen- tai ruotsinkielisellä on oikeus suorittaa palvelus äidinkielellään.

Siviilipalvelusta ei saa suorittaa oman työnantajan palveluksessa, eikä paikassa, johon palvelusvelvollisella on työ- tai virkasuhteen tai muun syyn vuoksi kiinteä yhteys. Tämän yhteyden harkitsee keskus tapauskohtaisesti. Palvelusaikana voi tehdä ansiotyötä ulkopuoliselle työnantajalle, mikäli se palvelustehtävien hoidon kannalta asianmukaisesti onnistuu. Ansiotyötä ei kuitenkaan saa tehdä omalle palveluspaikalle. Palveluspaikkana voi toimia myös se oppilaitos, jossa olet ollut tai olet opiskelijana. Palveluksen aikana et kuitenkaan saa suorittaa opintojasi tai muutoin edistää valmistumistasi.

Palveluspaikan vastuuhenkilö tai hänen osoittamansa henkilö toimii esimiehenäsi palveluspaikalla ja osoittaa Sinulle palvelustehtäväsi. Palveluspaikan tulee huolehtia myös perehdyttämisestäsi. Palvelusvelvollisen ja palveluspaikan välillä ei ole työsopimusta vastaavaa sopimusta esim. tehtävistä. Palvelustehtävät on määrättävä vakaumuksen ja soveltuvuuden mukaan.

Palvelusvelvollista ei saa määrätä työhön, jota laitoksen henkilöstö ei työriidan vuoksi suorita. Poikkeuksena on kielletty työtaistelutoimenpide.

Rikosrekisteriote

Vuoden 2003 alusta tuli voimaan laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Laki edellyttää, että palvelusvelvollisen tulee ennen työpalveluun määräämistä toimittaa keskuksen nähtäväksi ao. laissa tarkemmin määritelty rikosrekisteriote, mikäli palvelusvelvolliselle palveluspaikassa osoitettavat työtehtävät ovat sellaisia johon pysyväisluonteisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.

Laissa tarkoitettu rikosrekisteriote on yleensä tarpeen mm. päivähoito-, koulu- ja nuorisotoimen palveluspaikoissa. Rikosrekisteriote tilataan yhteistyössä keskuksen kanssa hyvissä ajoin ennen työpalveluun määräämistä tähän tarkoitukseen varatulla lomakkeella, jonka palvelusvelvollinen itse allekirjoittaa. Rikosrekisteriote toimitetaan keskukselle ainoastaan nähtäväksi, minkä jälkeen se palautetaan viipymättä palvelusvelvolliselle. Otteesta ei oteta jäljennöstä asiakirjoihin.

Muutoksenhakuoikeus

Keskuksen työpalveluun määräämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus jätetään keskukseen. Valituksesta huolimatta päätöstä on noudatettava myös siinä tapauksessa, että valitusta ei ole ehditty ratkaista ennen palveluksen alkamista.

Palveluspaikan siirto

Palveluspaikan siirto palveluksen aikana perustelluista syistä on mahdollista. Siviilipalveluskeskus päättää siviilipalvelusvelvollisen tai siviilipalveluspaikan hakemuksesta siviilipalvelusvelvollisen siirrosta toiseen siviilipalveluspaikkaan palveluksen aikana. Siirtohakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siitä tulee ilmetä siirron peruste ja uutta siviilipalveluspaikkaa koskevat toivomukset. Hakemus voi olla vapaamuotoinen. Siviilipalveluskeskus voi palveluksen asianmukaisen suorittamisen turvaamiseksi tai merkittävän yleisen edun niin vaatiessa päättää siviilipalveluspaikan siirrosta myös omasta aloitteestaan.

Ennen siirtoa koskevaa päätöstä siviilipalveluskeskuksen on kuultava siviilipalvelusvelvollista, hänen nykyistä siviilipalveluspaikkaansa ja uutta siviilipalveluspaikkaa. Kuulemisvelvoitteesta voidaan kuitenkin poiketa, jos siirtotarve on kiireellinen.

Ylläpito

Palveluspaikka vastaa palvelusvelvollisen päivärahasta ja ilmaisesta ylläpidosta, johon sisältyvät majoitus, ruokailu ja terveydenhuolto sekä mahdolliset työmatkakustannukset.

1. Majoitus

Palvelusvelvollisella on palvelusaikana oikeus ilmaiseen majoitukseen. Palveluspaikan kanssa tulee jo ennen palveluksen alkua selvittää majoitukseen liittyvät osoite- ja kustannuskysymykset. Palveluspaikka voi osoittaa majoitukseen omia, majoitukseen sopivia tilojaan tai vuokraamansa asunnon. Sinut voidaan myös osoittaa asumaan kotonasi. Majoituksesta tulee aina pyytää kirjallinen, sitoumuslomakkeeseen merkittävä osoitus.

Palveluspaikka vastaa osoittamansa majoituksen kustannuksista, kuten vuokrasta ja tarvittaessa (yhteen suuntaan yli 5 km) työmatkakuluista. Jos majoitus on palveluspaikan toimesta järjestetty muualla, mutta palvelusvelvollinen haluaa asua kotonaan, ei palveluspaikka maksa kotona asumiseen liittyviä kustannuksia. Omaan asuntoon liittyvien kustannusten osalta kannattaa selvittää sotilasavustuksen ja asumistuen mahdollisuudet. Mikäli majoituksella on oleellista merkitystä palvelustehtävien suorittamiselle (esim. päivystys), tulee palvelusvelvollisen tältä osin asua tähän osoitetuissa tiloissa.

2. Ruokailu

Palveluspaikka vastaa palvelusaikana ruokailusta päivinä, joina palvelusvelvollinen on palveluksessa, komennusmatkalla tai palveluspaikan osoittamassa majoituksessa viikkovapaalla tai lomalla (muu kuin HSL). Työpäivien osalta ei siis ole merkitystä sillä, missä palvelusvelvollinen asuu. Päivittäiset ateriat ovat aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala.

Ruokailun sijasta palvelusvelvolliselle voidaan maksaa ruokaraha. Jos ruokailua ei järjestetä ollenkaan, ruokaraha on koko päivältä 12,00 €. Jos päivittäisistä aterioista voidaan järjestää yksi lämmin ateria, palveluspaikan on maksettava aterian lisäksi 6,50 €. Tähän summaan sisältyy myös korvaus mahdollisesti puuttuvista aamu- ja iltapaloista. Pelkän puuttuvan aamu- tai iltapalan osalta korvaus on 1,50 €. Ruokarahaa ei makseta päiviltä, jolloin palvelusvelvollinen on luvatta poissa palveluksesta. Komennusmatkalle on maksettava ruokaraha, jos ruokailua ei ole muutoin järjestetty. Kotimaan matkoilla ruokaraha on 6,50 €, jos matka on kestänyt 6-8 tuntia. Jokaiselta matkan alkamishetkestä lasketulta täydeltä vuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 8 tunnin osalta on käytetty matkustamiseen, maksetaan 12,00 €. Mikäli matka ylittää näin lasketun täyden vuorokauden 2-8 tunnilla, maksetaan lisäksi 6,50 €.

Yli kahdeksan tunnin mittaisen ulkomaan matkan ajalta ruokaraha on 25,00 euroa kultakin lasketulta vuorokaudelta. Jos matka ylittää vuorokauden 2-8 tunnilla, maksetaan 13,00 euroa.

Hakemuksesta TEM:n rahoista voidaan maksaa ruokarahaa palveluksen alkamiseen, kotiuttamiseen ja palveluspaikan siirtoon liittyville erityisen pitkille matkoille. Hakemus tulee jättää palveluspaikkaan ja siihen tulee liittää selvitys matkan aikataulusta ja reitistä.

3. Vaatetus

Siviilipalveluksen suorittaminen ei edellytä erityistä, yhtenäistä vaatetusta joten voit käyttää koulutuksessa ja yleensä myös työpalveluksessa omia vaatteitasi. Omista vaatteista tai niiden huollosta ei suoriteta korvausta. Mikäli palveluspaikassa suoritettava työ vaatii erityisvaatteita tai -varusteita tai palveluspaikan omaa yhtenäistä työasua, on niiden hankkiminen ja huolto palveluspaikan asia.

4. Terveydenhuolto

Palvelusvelvolliselle ilmaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon sisältyvät palvelun kannalta välttämättömät lääkärinpalvelut ja lääkärin määräämä tarpeellinen hoito, esimerkiksi reseptilääkkeet. Palveluspaikka kustantaa palveluksen suorittamiseksi välttämättömän hoidon. Fysikaalista hoitoa ei yleensä korvata, ellei se ole välttämätön edellytys palveluksen jatkamiselle (työkyvyttömyystilanne). Mikäli palvelusvelvollisella on tämän lisäksi tarvetta muihin lääkärin palveluihin tai hoitoon voi niistä hakea korvausta Kelalta. Kun tarvitset palvelusaikana terveydenhuoltopalveluita, varmista palveluspaikastasi, missä terveydenhuoltosi on järjestetty. Jos sairautesi vaatii pikaista hoitoa, hakeudu terveyskeskukseen tai muuhun julkisia terveydenhuoltopalveluista tarjoavaan yksikköön.

Tulotarkastus

Palvelusvelvolliselle tehdään kolmen viikon kuluessa palveluksen alkamisesta palveluskelpoisuustarkastus. Siviilipalveluskeskuksessa tarkastus on kaksivaiheinen, jossa aluksi on terveydenhoitajan haastattelu ja tarkastus sekä tämän jälkeen lääkärintarkastus. Ennen tätä palvelusvelvollista ei saa määrätä huomattavaa fyysistä ponnistusta vaativaan työhön. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollisuus saada jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus.

Sairauden ja tapaturman hoito

Lääkärinhoitoa tarvitessaan palvelusvelvollisen on ilmoitettava asiasta palveluspaikalle ja hakeuduttava sen osoittamaan lääkärin hoitoon. Pakottavista syistä (esimerkiksi kiireellinen hoidon tarve lomalla) palvelusvelvollinen voi käyttää myös muuta lääkäriä, ensisijaisesti terveyskeskusta tai julkista sairaalaa. Hoitavalle lääkärille tulee tällöin heti kertoa siviilipalvelusvelvollisuudesta ja palveluspaikan yhteystiedot. Palvelusvelvollisen on viipymättä ilmoitettava hoitoon hakeutumisesta omalle palveluspaikalleen.

Sairaslomasta päättää palveluspaikka lääkärinlausunnon perusteella. Kotihoito voi edellyttää tästä mainintaa lausunnossa. Sairasloma luetaan palvelusajaksi, ja siltä maksetaan päiväraha. Kotihoidon ajalta palvelusvelvollisella on oikeus ruokarahaan. Pitkähkön sairasloman (n. 2 vk tai useita lyhyehköjä peräkkäisiä sairaslomia) johdosta palvelusvelvollinen kotiutetaan.

Silmälasit

Palveluspaikka korvaa tietyin edellytyksin (ks. ministeriön siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskevat ohjeet) silmälasien tai piilolinssien uusimisen tai hankkimisen. Silmälasien rikkouduttua työ- tai koulutustuntien aikana ilman palvelusvelvollisen omaa syytä lasit korvataan entisiä vastaaviksi. Ennen uusien lasien hankkimista palvelusvelvollisen tulee keskustella palveluspaikan kanssa lasien hankkimisen edellytyksistä.

Hammashuolto

Siviilipalvelusvelvollisten hammashoidossa pääpaino on ehkäisevässä ja säilyttävässä hoidossa. Käytännössä palveluspaikka maksaa vuosittaisen hammastarkastuksen ja fluorauksen samoin kuin tavanomaiset sekä särkevät, tulehtuneet ja yleistä terveydentilaa vaarantavat hammassairaudet. Protetiikka ei yleensä sisälly hoitoon. Ennen hoidon aloittamista lääkäriltä tulee pyytää kustannusarvio ja selvitys hoidon kiireellisyydestä. Hammashuolto toteutetaan palvelusvelvollisen kotikunnan hammashuollossa. Akuuteissa tilanteissa (ei jonotusmahdollisuutta) hoito saattaa edellyttää yksityislääkärin käyttöä. Mainittu selvitys toimitetaan palveluspaikalle.

Kotiuttamistarkastus

Palvelusvelvollisella on mahdollisuus lääkärintarkastukseen myös palveluksen päättyessä. Vaikka tarkastus ei ole pakollinen, on se kuitenkin suositeltava. Tarkastuksella on merkitystä esim. haettaessa mahdollisia korvauksia palveluksesta aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta. Vaikka tarkastusta ei tehdä, palvelusvelvollisen on kuitattava ilmoitus terveydentilasta lääkärintarkastuskorttiin.

Työsuojelu- ja sotilastapaturmalain mukainen korvaus

Siviilipalvelusvelvollisen työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia. Työsuojeluviranomaiset auttavat ongelmatilanteessa.

Palvelusvelvollisella on tietyin edellytyksin oikeus sotilastapaturmalain mukaiseen korvaukseen palveluksesta aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta. Nämä korvaukset koskevat kotiuttamisen jälkeen syntyneitä kustannuksia, ja ne maksetaan hakemuksesta valtiokonttorin toimesta (puh. 09 77 251). Korvausta varten palveluspaikka tekee valtiokonttorille ilmoituksen erityisellä lomakkeella. Sotilastapaturmalain lisäksi on hyvä tarvittaessa selvittää vammaistukilain, työ- ja yrittäjäeläkkeen sekä liikennevakuutuksen mukaiset korvausmahdollisuudet.

Kotiuttaminen terveydentilan vuoksi

Palveluspaikka kotiuttaa palvelusvelvollisen kesken palvelusajan, jos palvelusvelvollinen tulee sairautensa vuoksi pitkähköksi ajaksi (noin 2 vk) kykenemättömäksi palvelukseen. Kotiuttamisen on perustuttava lääkärinlausuntoon. Palveluskelpoisuudesta päättää tämän jälkeen keskus (ks. Vapauttaminen siviilipalveluksen suorittamisesta). Tarvittaessa palvelusvelvollisen kannattaa pyytää lähete jatkohoitoon.

5. Siviilipalvelusmiehen vakuutusturva Siviilipalvelusvelvollisen oikeus matkustaa ulkomaille

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuoltokustannuksista palvelusaikana riippumatta siitä, onko sairaus tai tapaturma sattunut työajalla tai vapaa-ajalla, kotimaassa tai esim. lomamatkalla ulkomailla. Siviilipalvelusvelvollisen matkustusoikeutta ei voida suoranaisesti rajoittaa, eikä matkustamista ulkomaille voida kieltää. Sen sijaan HL-lomat voidaan antaa tasaisesti koko palvelusaikana, eikä pitkiä yhtäjaksoisia lomia tarvitse antaa.

Sopimukset työpalvelupaikan ja siviilipalvelusvelvollisen kesken hoitokulujen osalta eivät ole mahdollisia. Työpalvelupaikka on vastuussa palveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuollosta ajasta ja paikasta riippumatta.

Siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto lomilla

Siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava ensisijaisesti palveluspaikan osoittaman lääkärin hoitoon, elleivät pakottavat syyt edellytä muun lääkärin hoitoa. Hoitoon hakeutumisesta on aina välittömästi ilmoitettava palveluspaikalle. Matkustettaessa Suomessa on hakeuduttava terveyskeskukseen tai julkiseen sairaalaan, tai työpalvelupaikan sopimaan yksityiseen hoitopaikkaan. Ulkomailla harvoin on käytettävissä sopimuksen mukaista tai ilmaista julkista terveydenhuoltoa, joten siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava yksityislääkärin hoitoon tai julkiseen sairaalaan joka laskuttaa hoitotoimenpiteistä. Lisäksi eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa saattaa sairaala edellyttää etukäteismaksua tai maksusitoumusta. Tällöin siviilipalvelusvelvollisen itse ottama matkavakuutus takaa yleensä hoidon aloittamisen, muttei välttämättä vapauta työpalvelupaikkaa maksuvelvoitteesta.

Siviilipalvelusvelvollisen oman vakuutusturvan kattavuus

Siviilipalvelusvelvollisen itse ottaman vakuutusturvan kattavuudessa siviilipalvelun aikana on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia, joten kysymystä on arvioitava tapauskohtaisesti ja neuvoteltava oman vakuutusyhtiön kanssa.

Yleiset markkinoilla olevat matkustajavakuutukset ovat ns. toissijaisia vakuutuksia eivätkä ne vähennä työpalvelupaikan korvausvastuuta, sillä vakuutusyhtiö voi vaatia lain nojalla kaikkia tai osaa hoitokustannuksista työpalvelupaikalta takaisin. Sen sijaan siviilipalvelusvelvollisen kannalta kriittinen kysymys on hoidon saatavuus ulkomailla, mikäli esim. sairaala vaatii etukäteismaksua tai matkavakuutusta ennen hoidon aloittamista. Tällainen ongelma saattaa tulla eteen EU:n ulkopuolelle matkustettaessa, joten matkavakuutus toimii siviilipalvelusvelvollisen hoitokulujen vakuutena hoitavalle sairaalalle. Näin ollen siviilipalvelusvelvollisen itse ottama ja maksama matkavakuutus on ulkomaille matkustettaessa erittäin suositeltava jo matkustajan oman edun kannalta.

Tapaturma- ja hoitokuluvakuutukset Suomessa ovat pääsääntöisesti myös toissijaisia vakuutuksia, eli vakuutusyhtiöllä on oikeus lain nojalla vaatia korvauksia takaisin työpalvelupaikalta. Toisaalta kotimaassa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto voidaan järjestää terveyskeskuksessa tai julkisessa sairaalassa jolloin hoitokustannukset ovat pääsääntöisesti ennalta arvioitavissa.

Sotilastapaturmalaki

Sotilastapaturmalain nojalla korvataan tapaturma, joka on sattunut palveluspaikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka palveluksen edellyttämällä matkalla. Korvausta maksetaan myös tapaturmasta, joka on sattunut palvelusajaksi laskettavalla vapaa-ajalla (ei kuitenkaan HSL-lomalla). Korvausta maksetaan kuitenkin vasta palveluksen päätyttyä ja hoitokuluista vastaa työpalvelupaikka palveluksen päättymiseen asti.

6. Päiväraha

Palveluspaikka maksaa päivärahan, jonka määrä on porrastettu palveluksen kestoon seuraavasti:

Palvelusvuorokaudet	Päiväraha
0 - 180 vrk	4, 40 €
181 - 270 vrk	7, 30 €
271 - 362/395 vrk	10, 20 €

Päiväraha maksetaan takautuvasti kahdesti kuukaudessa joka päivältä. Se maksetaan myös viikkovapaan, kuntoisuus- ja sairasloman sekä HL-loman ja isyysvapaan ajalta. Päivärahaa ei makseta niiltä päiviltä jolloin palvelusvelvollinen on luvatta pois palveluksesta, eikä HSL-päiviltä, joita ei lasketa palvelusaikaan.

Matkat

1. Ilmaismatkat

Palvelusvelvollisella on oikeus saada maksuton matka TEM:n määrärahoista

• palvelukseenastumismatkalta ja kotiutumismatkalta,
• siirtymismatkalta palveluspaikasta toiseen,
• komennusmatkoilta koulutuksen aikana,
• edestakaisilta lomamatkoilta tietyin edellytyksin sekä
• sairaslomalle kotihoitoon ja takaisin

Siviilipalvelusvelvolliselle korvataan valtion varoista myös yksi Suomessa tehty matka siviilipalvelusta koskevaan työhaastatteluun, jos se tapahtuu hänen asuin- tai kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että siviilipalvelusvelvollinen esittää siviilipalveluspaikan antaman todistuksen haastattelukäynnistä.

Palvelusvelvollisella on oikeus 39 ilmaiseen edestakaiseen (meno-paluu) lomamatkaan Suomessa. Pysyvästi muussa pohjoismaassa (Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) asuva palvelusvelvollinen voi käyttää näistä matkoista omaan asuinmaahansa neljä matkaa. Muualla Euroopassa (pl. siis pohjoismaat) pysyvästi asuva palvelusvelvollinen saa käyttää matkoista omaan asuinmaahansa kolme matkaa. Euroopan ulkopuolella vakinaisesti asuva saa käyttää kaksi edestakaista lomamatkaa asuinmaahansa.

Palveluspaikka vastaa työ- ja komennusmatkojen kustannuksista sekä majoitus- ja ruokarahasta näillä matkoilla. Palvelusvelvolliselle maksetaan komennusmatkojen osalta normaali päiväraha (vrt. virkamiesten päivärahat)

Maksuton lomamatka Suomessa

Siviilipalvelusvelvollisella on lomamatkakiintiön (39 matkaa) puitteissa mahdollisuus maksuttomaan lomamatkaan Suomessa huomioiden seuraavat rajoitukset:

1. Lomamatka on aina tehtävä olosuhteet huomioon ottaen valtiolle edullisimmalla tavalla.
2. Työ-ja elinkeinoministeriön maksamat lomamatkat on tarkoitettu palveluspaikan ja palvelusvelvollisen oman koti- tai asuinpaikkakunnan välisille matkoille.
3. Lomamatkoja ei saa myöntää iltavapaita (alle 24 h loma) varten.
   Lomamatka voidaan tästä poiketen kuitenkin myöntää pääsykokeisiin (tai vast.) tai työpaikkahaastatteluun osallistumista varten
4. Palvelusvelvollisen esittämästä erityisestä syystä palveluspaikka voi harkintansa mukaan myöntää matkan myös seuraaville paikkakunnille:



a.paikkakunta, jossa hänellä on pysyvä työ- tai opiskelupaikka

b.siviilipalvelusvelvollisen avio- tai pysyvän avopuolison asuinpaikkakunta

c.siviilipalvelusvelvollisen vanhemman, sisaruksen tai lapsen asuinpaikkakunnalle

d.tulevalle asuinpaikkakunnalle, työ- tai opiskelupaikkakunnalle, mikäli siviilipalvelusvelvollisella on esittää kutsu työpaikkahaastatteluun, pääsykokeisiin tai muu vastaava tosite

Muille, kuin edellä mainituille paikkakunnille matkalippua ei saa myöntää.

Saadakseen matkan kohdissa a-d mainituille paikkakunnille on palvelusvelvollisen hankittava ja esitettävä matkan myöntämiseksi tarpeelliset todisteet (esim. väestörekisteriote, osoitetodistus). Palveluspaikka harkitsee tarvittavien todisteiden lajin ja riittävyyden tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. palvelusvelvollisen asiakirjoista jo valmiiksi saatavat tiedot. Matkan myöntämistä harkittaessa palveluspaikan tulee ottaa huomioon palvelusvelvollisen olosuhteet kokonaisuutena ja mm. se, että palvelusvelvollisuuden suorittamisesta ei tulisi aiheutua kohtuutonta haittaa normaalien siviilisuhteiden ylläpitämiselle. Harkinnassa kiinnitetään huomiota myös yhdenmukaiseen lomamatkojen myöntämiskäytäntöön varusmiespalvelusta suorittavien kanssa.

Eri kulkuneuvoja koskevat menettelysäännöt

Palvelusvelvollinen saa maksuttoman matkan rautateillä 2. luokassa esittämällä palvelusmääräyksen tai siviilipalvelustodistuksen täydennettynä palveluspaikan antamalla ja etukäteen täyttämällä työ- ja elinkeinoministeriön matkatilin junashekillä, jota vastaan voi lunastaa matkalipun rautatieasemalta. Rautatiematkojen osalta siviilipalvelusvelvollisella on oikeus varata 2. luokan junapaikka junatyypistä riippumatta.

Palvelusvelvollinen saa vastaavasti maksuttoman linja-automatkan siviilipalvelusvelvollisen matkalipulla, jonka kanssa on esitettävä palvelusmääräys tai siviilipalvelustodistus. Kahta tai useampaa linja-autoa varten kirjoitetaan eri liput. Matkahuollon matkojen osalta korvataan linja-auton pikavuoromaksu. Muut mahdolliset lisämaksut palvelusvelvollinen maksaa itse.

Laivamatkan ja lentomatkan osalta korvausedellytyksenä on, että kyseinen matkustustapa on valtiolle edullisin vaihtoehto. Käytännössä lentokoneella matkustaminen tulee kyseeseen ainoastaan n. 700 kilometrin ylittävillä matkaosuuksilla. Finnairin lentoliput tulee tilata hyvissä ajoin (n. yksi viikko) ennen matkaa siviilipalveluskeskuksesta, lukuun ottamatta halpalentoyhtiöiden lippuja tai ns. stand by-lippuja, jotka palvelusvelvollisen tulee itse lunastaa lentoasemalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei korvaa normaalihintaisia lentolippuja eikä lentolippuja paikkakunnille, joihin juna- tai bussiyhteydet ovat halvemmat tai joille matkustuskohdepaikkakuntaa koskevat edellytykset eivät ao. siviilipalvelusvelvollisen osalta täyty.

Korvaus rahana

Ilmaismatka voidaan korvata rahana ainoastaan pätevästä syystä. Tästä pitää keskustella palveluspaikan tai siviilipalveluskeskuksen kanssa etukäteen, koska menettely on poikkeuksellinen. Korvaamisperusteita ovat esim. että palvelusvelvolliselle ei etukäteen ole voitu toimittaa matkalippua, julkiset liikenneyhteydet puuttuvat tai matka-aika muodostuisi yhteensopimattomien liikenneyhteyksien vuoksi kohtuuttoman pitkäksi. Ensiksi mainitussa tapauksessa palvelusvelvollinen perii palveluspaikalta tositetta vastaan matkakustannukset julkisilla kulkuneuvoilla. Jälkimmäisessä tapauksessa palveluspaikka maksaa korvauksen linja-autoliikenteen välimatkatariffin mukaan lyhyintä reittiä, myös esim. oman auton käytöstä. Korvausta ei makseta, jos palvelusvelvollinen on kulkenut esim. toisen siviilipalvelusvelvollisen kyydissä. Palveluspaikka laskuttaa kustannukset TM:ltä. Koska matkakustannukset voidaan korvata vain syntyneitä tositteita vastaan, tulee palvelusvelvollisen tällaisissa tilanteissa ensisijaisesti ostaa ns. kertalippu, josta tulostuu tositekuitti tai vaihtoehtoisesti matkakortilla matkustaessaan tilata matkaerittely, josta laskutettavat matkat ilmenevät.

Maksuton matka Suomen ulkopuolelta ja ulkopuolelle

Ulkomailla vakinaisesti asuvan palvelusvelvollisen matkat on toteutettava edullisimmalla tavalla alennuksia käyttäen. Vakinainen asuminen tarkoittaa sitä, että Suomen väestörekisteriviranomainen on merkinnyt ao. henkilön vakinaisen kotipaikan ulkomaille. Väliaikaiseksi asuinpaikaksi ao. henkilö voi ilmoittaa esim. palvelusaikaisen Suomen asunnon. Matkaosuudelle Suomessa voidaan antaa VR:n tai Matkahuollon lippu. Lentomatka on mahdollinen, vaikka se ei olisikaan halvin tapa, esim. jos matkasta muutoin tulisi ajallisesti kohtuuttoman pitkä. Ulkomailla asuvalle matkakustannukset maksaa tositteita vastaan palveluspaikka, joka laskuttaa ne jälkikäteen TEM:ltä. Hakemukseen on liitettävä tositteet, selvitys matkan aikataulusta sekä ulkomailla oleskelun tarkoituksesta ja kestosta.

2. Alennetut matkat Suomessa

Palvelusvelvollinen saa lisäksi asevelvolliselle myönnettävän alennuksen rautateillä ja linja-autoissa Suomessa. Alennetuille matkoille ei ole määrällistä rajoitusta. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu työmatkoja varten, eikä niitä korvata rahana.

Palvelusvelvollinen voi ostaa rautateille kaukoliikenteen matkalippuja (alueen Karjaa-Vantaankoski-Riihimäki-Helsinki ulkopuolelle) alennuksella esittämällä siviilipalvelustodistuksen. Matkalipusta myönnetään 50 % alennus. YTV-alueen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) sisäisten matkojen lippuja ei myydä alennuksella.

Linja-autoliikenteessä palvelusvelvollinen saa 50 % alennuksen esittämällä siviilipalvelustodistuksen. Alennuksen saamiseksi matkan pituuden on oltava vähintään 80 kilometriä.

Kunnat voivat antaa paikallisliikenteessä asukkailleen varusmiesalennuksia, joita kannattaa kysyä kotikunnan liikennelaitokselta.

3. Esteettömyystodistus ulkomaan passia varten

Esteettömyystodistuksen ulkomaan passia varten antaa ennen palveluksen alkamista ja koulutuksen aikana keskus. Työpalvelun aikana todistuksen antaa palveluspaikka.

Jos palvelusvelvollinen hakee passia kotiutumisen jälkeiselle ajalle, tulee palveluspaikalta pyytää todistus kotiuttamispäivästä.

Esteettömyystodistuksen antamisesta huolimatta palvelusvelvollinen voidaan määrätä aloittamaan siviilipalvelus.

Työ- ja vapaa-aika

Siviilipalvelusvelvollisen on noudatettava siviilipalveluspaikan hänelle määräämää työaikaa. Säännöllinen työaika on vähintään 36 viikkotuntia ja enintään 40 viikkotuntia.

Viikkotyöajat on mahdollista järjestää myös periodiluonteisesti, mikäli palveluspaikalla noudatetaan ko. työaikaa. Oleellista on, että tasausjakson aikana keskimääräinen viikkotyöaika asettuu 36 - 40 tunnin välille. Mikäli palveluspaikassa työaika on alle 36 tuntia, tulee siviilipalvelusvelvolliselle järjestää muuta työtä niin, että 36 tunnin vähimmäisvaatimus täytyy. Muu aika on siviilipalvelusvelvollisen vapaa-aikaa. Siviilipalvelusvelvollisen viikkovapaa tulisi määräytyä samoin perustein kuin siviilipalveluspaikassa samaa tai vastaavaa tehtävää suorittavalla työntekijällä.

Enimmäisajan ylittävä ylityö korvataan vastaavan pituisella vapaa-ajalla. Palveluspaikka ei saa maksaa palvelusvelvoliselle palkkaa tai muuta rahakorvausta. Omalle palveluspaikalle ei siten voi tehdä työtä palkkaa vastaan edes vapaa-aikana. Palvelusvelvolliseen ei sovelleta työ- eikä virkaehtosopimuksia. Viikkovapaa määräytyy kuitenkin samoin perustein kuin vastaavissa tehtävissä ao. palveluspaikassa työskenteleville työ- tai virkasuhteisille.

Päivystysaika lasketaan työajaksi siten, että 2 tuntia päivystysvelvoitetta vastaa tunnin työaikaa. Työaikaan ei sisälly ruokailuun varattu aika eivätkä työmatkat. Sen sijaan komennusmatkoilla matkustamiseen käytetty aika luetaan työajaksi.

Palvelusvelvollisella on oikeus lepoa ja virkistystä varten tarpeelliseen, riittävään lepoaikaan (vähintään 8 h/pv). Muu kuin työaika on vapaa-aikaa. Palvelusvelvolliselle asetettujen rajoitusten tulee johtua siviilipalvelusvelvollisuuden täyttämisestä.

Siviilipalveluspaikka voi myöntää siviilipalvelusvelvolliselle vapautuksen palvelustehtävien suorittamisesta ja oikeuden lyhytaikaisesti poistua siviilipalveluspaikasta seuraavilla perusteilla:

1. sairaudesta tai vammasta toipuminen;
2. lähiomaisen kuolema tai äkillinen vakava sairaus; taikka
3. muu henkilökohtainen pakottava syy.

Palvelustehtävästä vapauttaminen edellyttää myöntämisperusteiltaan yleensä jonkinlaista äkillisyyttä, vakavuutta, pakottavuutta ja tilapäisyyttä. Vapauttamista ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi lapsen toistuviin lapsen sairastumistilanteisiin.

Lähiomaisella tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen osapuolta, siviilipalvelusvelvollisen ja tämän puolison lasta sekä siviilipalvelusvelvollisen vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia. Vanhempien ja sisarusten käsitteisiin sisältyvät myös puolisukulaiset.

Lomat

Siviilipalveluksessa on käytössä seuraavat lomat:

• Henkilökohtainen loma HL 18 päivää
• Henkilökohtainen syyloma HSL 180 päivää
• Kuntoisuusloma 20 päivää
• Isyysvapaa 12 päivää

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus saada 18 HL-lomapäivää koko palvelusaikana (ml. varusmiespalvelus). Palveluspaikan on huolehdittava siitä, että lomapäivät annetaan. HL-lomat tulee myöntää tasaisesti koko työpalvelujakson aikana. HL-lomat on tarkoitettu henkilökohtaisten asioiden hoitoon, joten siviilipalvelusmiehen toivomukset ajankohdasta tulisi ottaa huomioon. Siviilipalvelusmiehen ei tarvitse perustella lomahakemustaan. HL-lomapäiviä ei määrätä viikkovapaiksi. Ne lasketaan palvelusajaksi, ja päivärahat maksetaan.

HSL-lomien enimmäismäärä on 180 päivää koko palvelusaikana. Loman antamisesta päättää palveluspaikka siviilipalvelusmiehen perustellusta hakemuksesta. Perusteena voivat olla mm. taloudelliset syyt. Loma voi alkaa sitä edeltävän viikkovapaan jälkeen ja päättyä viikkovapaan jälkeen. Loman keskellä oleva viikkovapaa sen sijaan lasketaan HSL-lomaksi. HSL-päiviä varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa ei lasketa palvelusaikaan eikä niiltä makseta päivärahaa. Jos siviilipalvelusvelvolliselle annetaan vähintään 14 päivän yhdenjaksoinen HSL-loma, palveluksen keskeytymisestä on ilmoitettava Kelalle.

Palveluksessa erityisesti kunnostautuneelle siviilipalvelusvelvolliselle voidaan esimiehen aloitteesta myöntää kuntoisuuslomaa. KL-päivien enimmäismäärä on 20 koko palvelusaikana. Kuntoisuuslomien myöntöperusteena tulee olla ao. siviilipalvelusvelvollisen palveluskäyttäytyminen ja niitä voidaan käyttää kannustimina hyviin työsuorituksiin. Lomaa ei määrätä viikkovapaiksi. Se lasketaan palvelusajaksi, ja päivärahat maksetaan. Kuntoisuuslomia ei tarvitse myöntää, mikäli siviilipalvelusvelvollinen ei ole kunnostautunut palvelustehtävissään. Varusmiespalvelusta suorittavien kuntoisuuslomien määrä tilastojen mukaan on 5 - 6 päivää ja vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa koko maksimi kuntoisuuslomien määrä.

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus 12 päivän isyysvapaaseen oman lapsen syntymän yhteydessä. Vapaata ei määrätä viikkovapaiksi. Se lasketaan palvelusajaksi, ja päivärahat maksetaan. Päivärahan lisäksi siviilipalvelusvelvollinen voi hakea Kelalta isyysrahaa, jota varten palveluspaikan on annettava todistus isyysvapaasta.

Palveluspaikka myöntää sairasloman lääkärintodistuksen perusteella. Sairasloma lasketaan palvelusajaksi. Siviilipalvelusvelvollinen kotiutetaan pitkähkön sairasloman (noin 2 viikkoa) tai usean peräkkäin pidetyn lyhyehkön sairasloman vuoksi taikka kun lääkäri on todennut hänet palvelukseen kykenemättömäksi. Sairasloma keskeyttää palvelusajaksi laskettavan muun loman.

Kurinpito

Siviilipalvelusvelvollinen, joka laiminlyö palvelustehtävien suorittamiseen liittyvät velvoitteensa tai toimii muutoin vastoin palvelusvelvoitteitaan, voidaan määrätä kurinpitorangaistukseen. Vastuuhenkilön tulee tehdä palvelusrikkomuksesta tiedon saatuaan siviilipalveluskeskukselle kirjallinen palvelusrikkomusilmoitus, jos asia on luonteeltaan sellainen, että sitä ei jätetä suullisen huomautuksen varaan.

Siviilipalveluskeskuksen on palvelusrikkomusilmoituksen saatuaan suoritettava tutkinta palvelusrikkomuksen selvittämiseksi. Siviilipalveluskeskuksen on asiaa tutkiessaan hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto rikkomuksesta, siitä epäillyn siviilipalvelusvelvollisen syyllisyydestä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista.

Siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkinnasta pöytäkirja. Tutkinnassa on suullisesti kuultava siviilipalvelusvelvollista. Siviilipalveluskeskuksen on annettava siviilipalvelusvelvolliselle todisteellisesti määräys kuulemistilaisuuteen. Ennen kuulemista siviilipalvelusvelvolliselle on ilmoitettava, mistä asiasta ja missä ominaisuudessa häntä kuullaan. Kuuleminen suoritetaan siviilipalveluskeskuksen määräämänä aikana joko siviilipalveluspaikassa tai siviilipalveluskeskuksessa. Kuulustelukertomus on annettava siviilipalvelusvelvolliselle hänen luettavakseen ja tarkistettavakseen ja siihen on merkittävä siviilipalvelusvelvollisen tekemät huomautukset. Siviilipalvelusvelvolliselle on ennen kurinpitoasian ratkaisemista varattava tilaisuus tutustua tutkintapöytäkirjaan ja muuhun tutkinnassa kertyneeseen aineistoon sekä antaa niiden johdosta selityksensä.

Siviilipalvelusvelvolliselle, joka on syyllistynyt palvelusrikkomukseen, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena:

• kirjallinen varoitus;
• työtä yli säännönmukaisen työajan;
• päivärahan menetys; tai
• henkilökohtaisten lomaoikeuksien menetys.

Samasta rikkomuksesta voidaan määrätä vain yhtä rangaistuslajia oleva kurinpitorangaistus.

Päivärahan menetys voidaan palvelusaikana määrätä korkeintaan kaksi kertaa ja enintään 30 päivältä kerrallaan. Työtä yli säännönmukaisen työajan voidaan määrätä enintään neljä tuntia päivässä enintään viiden päivän ajaksi rangaistuskertaa kohti. Henkilökohtaisten lomaoikeuksien menetys voi olla enintään neljä päivää rangaistuskertaa kohti.

Siviilipalveluskeskus määrää kurinpitorangaistuksen sen jälkeen, kun se on suorittanut loppuun palvelusrikkomusta koskevan tutkinnan. Kurinpitorangaistus on määrättävä kuukauden kuluessa suullisen kuulemisen suorittamisesta. Siviilipalveluskeskus tekee kurinpitoasiassa kirjallisen päätöksen, josta käy ilmi rikkomus, rikkomuksen tekoaika ja -paikka, kurinpitorangaistuksen laji ja määrä, sovelletut lainkohdat ja päätöksen perustelut.

Kurinpitorangaistuksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa palvelusrikkomukseen. Rangaistusta harkittaessa on otettava huomioon ne olosuhteet, joissa rikkomus on tehty, siviilipalvelusvelvollisen oma pyrkimys estää tai lieventää rikkomuksen vaikutuksia sekä siviilipalvelusvelvollisen aikaisempi palvelus ja käyttäytyminen.

Kurinpitorangaistus voidaan jättää määräämättä tai asia jättää suullisen huomautuksen varaan, jos palvelusrikkomus on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huolimattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka jos rikkomusta on muuten pidettävä vähäisenä.

Kurinpitopäätös on päivättävä ja allekirjoitettava. Siviilipalveluskeskuksen on annettava päätös todisteellisesti tiedoksi siviilipalvelusvelvolliselle. Päätökseen tai siihen liittyvään tiedoksiantotodistukseen on merkittävä sen tiedoksiantoaika. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Rikosilmoitus

Siviilipalvelusvelvollista koskevan rikosilmoituksen tekee aina siviilipalveluskeskus.

Oikeudellinen neuvonta

Siviilipalvelusvelvollisen taloudellinen asema täyttää usein maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisen edellytykset. Oikeusavustajan määräämistä koskeva hakemus voidaan tehdä joko ennen asian käsittelyä tuomioistuimessa tai sen aikana. Valtion varoista voidaan myöntää korvausta vain oikeuden hyväksymälle avustajalle, jonka hankkimisesta on pääsääntöisesti huolehdittava itse.

Oikeudellisissa asioissa palvelusvelvollista voivat auttaa myös mm. oikeusaputoimistot sekä yksityiset asianajo- ja lakiasiaintoimistot. Pankit, vakuutusyhtiöt ja ammattiyhdistykset antavat juridisia neuvoja omaan toimialaansa liittyvissä asioissa, esim. oikeusturvavakuutuksesta voidaan korvata oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet perheenjäsenten etujen valvomisesta riita- ja eräissä rikosasioissa.

Jos sakkorangaistukseen tuomittu ei ilman kohtuutonta haittaa kykene heti suorittamaan sakkoa, ulosottomieheltä voi selvittää mahdollisuudet maksuajan saamiselle.

Virka- ja työsuhdeasiat

Virka- tai työsuhdetta ei tule päättää siviilipalveluksen takia tai irtisanoa palvelusaikana, sillä kotiuttamisen jälkeen työnantajan on lain mukaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta otettava palvelusvelvollinen aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Palvelusvelvollisella on oikeus saada palveluspaikalta työtodistusta vastaava todistus voidakseen osoittaa saamansa työkokemuksen.

Opintolainan korkojen maksaminen valtion varoista

Perusteet

Sotilasavustuksena voidaan maksaa asevelvolliselle opintolainojen korkomenoja. Edellytyksenä korkojen korvaamiseen on, että ne erääntyvät palvelusaikana tai palveluksen päättymiskuukauden aikana. Uusien markkinakorkoisten opintolainojen korot erääntyvät yleensä kesä- ja joulukuussa. Maksut on kuitenkin voitu sopia tapahtuviksi myös kuukausittain. Korkojen maksamisen edellytyksenä on myös, että palveluksessa oleva ei ole saanut opintotukea sen tai edeltävän lukukauden aikana, jolloin korko erääntyy maksettavaksi. Jos asevelvollinen on tällöin saanut opintorahaa, lisätään korot lainapääomaan. Tällöin pankki ilmoittaa lainan saajalle korkojen lisäämisestä lainapääomaan.

Hakumenettely

Korot maksetaan sotilasavustuksena lainan saajan Kelan toimistoon tekemän hakemuksen (SA 1) perusteella. Jos korot maksetaan hakijalle, hakemuksen liitteenä on oltava pankin ilmoitus ja maksutosite. Jos korot maksetaan pankille, riittää pelkkä hakemus. Kuukausittain erääntyvien korkojen korvaamiseen tarvitaan vain yksi hakemus palveluksen alkamiskuukautena. Tällä hakemuksella voidaan palveluksen alkamiskuukaudesta lukien korvata tulevien kuukausien korot. Kaksi kertaa vuodessa erääntyvien korkojen korvaamista on kumpanakin korkokautena haettava erikseen viimeistään koron erääntymiskuukautena.

Koron selvittämisestä hakijalle aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia ei korvata. Korkojen korvaamisessa otetaan tuloina huomioon vain asevelvollisen omat sotilasavustukseen vaikuttavat tulot. Sotilasavustuslaissa tarkoitettujen omaisten tuloja ei oteta huomioon.

Sosiaaliturva ja etuudet

Siviilipalveluskeskuksessa toimii sosiaalikuraattori, joka antaa sosiaaliturvaan liittyvää neuvontaa siviilipalveluksesi aikana. Tietoa sosiaaliturvastasi saat myös Kelan paikallistoimistoista ja kuntasi sosiaaliviranomaisilta.

Sotilasavustuksena maksettavat avustukset

Sotilasavustusta maksetaan siviilipalveluksen vuoksi samoin perustein kuin varusmiespalveluksesta. Avustusta voi saada sekä siviilipalvelusta suorittava että hänen omaisensa. Avustusta haetaan Kelan toimistosta. Ulkomailla asuva voi hakea avustusta palveluspaikkakunnan Kelan toimistosta.

Avustuksen tarkoituksena on turvata omaisen toimeentulo palveluksen aikana. Edellytyksenä on, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulomahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon palvelusaikana omaisen käytettävissä olevat tosiasialliset tulot. Omaisia ovat

• aviopuoliso sekä alaikäinen lapsi, ottolapsi, pysyvästi huollettavana oleva lapsi ja aviopuolison lapsi; ja
• avopuoliso, jos hänellä on palvelusvelvollisen kanssa huollettavana yhteinen lapsi.

Perusavustus on tarkoitettu omaiselle jokapäiväiseen toimeentuloon, ja sitä maksetaan porrastetusti perheenjäsenten lukumäärän mukaan. Täysimääräinen perusavustus on ensimmäiselle omaiselle täyden kansaneläkkeen suuruinen. Toiselle omaiselle avustus on 50 % sekä kolmannelle ja sitä useammalle 30 % kansaneläkkeen täydestä määrästä. Palveluksen aikana Kela korvaa lisäksi hakemuksesta opintolainojen korot.

Asumisavustuksen tarkoitus on korvata asevelvollisen ja avustukseen oikeutetun omaisen vakinaisen asunnon asumismenot. Asumisen osalta on huomattava, että palveluspaikan velvollisuutena on kustantaa asunto palveluksessa olevalle palveluksen ajaksi. Siviilipalveluksen aikana palveluspaikkakunnalla sijaitsevasta asunnosta ei siten yleensä aiheudu sotilasavustuksena korvattavia asumiskustannuksia. Jos palveluspaikalla on tarjota asunto siviilipalvelusvelvolliselle ja hänet on osoitettu sinne asumaan, mutta siviilipalvelusvelvollisella on oma vuokra-asunto, niin Kela yleensä korvaa tämän asunnon kustannukset, mikäli muut edellytykset täyttyvät. Poikkeuksena ovat kuitenkin omistusasuntoon kohdistuvat asuntolainan korot, jotka voidaan korvata sotilasavustuksena.

Näiden lisäksi voidaan harkinnan mukaan myöntää erityisavustusta omaisen henkilökohtaisia olosuhteita ja paikallisia oloja vastaaviin tarpeellisiin ja määrältään kohtuullisiin menoihin.

Avustusta maksetaan sen kuukauden alusta, jona avustusta on haettu (aikaisintaan palveluksen alkamispäivästä), sen kuukauden loppuun, jona sinut kotiutetaan. Avustusta ei makseta silloin kun palvelus keskeytyy yhdenjaksoisesti vähintään 14 päiväksi, joita ei lasketa palvelusaikaan. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin. Hakemukseen tulee liittää tarvittavat tuloja ja menoja koskevat selvitykset. Kun siviilipalvelusvelvollinen aloittaa palveluksen, tieto aloittamisesta lähtee automaattisesti siviilipalveluskeskuksesta Kelalle. Tieto siirtyy samalla tavalla, jos siviilipalvelusvelvollinen hakee yli 14 vrk kestävän HSL-loman tai keskeyttää palveluksen.

Lisätietoja em. etuuksista saat Kelan internet-palvelusta (www.kela.fi) ja Kelan toimistoista.

Muita sosiaalietuuksia

Muista sosiaalietuuksista saa parhaiten tietoa kotikunnan sosiaalitoimistosta.

Kotiutuvan kannattaa tarvittaessa hyvissä ajoin ennen kotiutumista varata aika sosiaalitoimistosta toimeentulon järjestelyjä varten, esimerkiksi toimeentulotuen hakemiseksi.

Kunnallisia kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden (myös lapsen sairauden), synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen tai muihin tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamiseen. Kodinhoitajien ja kotiavustajien antamista palveluista peritään korvaus, jonka suuruus määräytyy perheen maksukyvyn perusteella.

Sosiaalitoimisto antaa tietoja myös lasten päivähoidosta. Päivähoitomaksu on porrastettu vanhempien tulojen mukaan. Lasten kotihoidon tukea maksetaan lapsen hoidon järjestämisestä muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Lasten kotihoidontukea haetaan Kelan paikallistoimistosta, ja sieltä saa myös tarkempia tietoja.

Sosiaalitoimistosta saa tietoja lasten elatustuesta, jota maksetaan lapselle silloin,

• kun hän ei saa elatusta vanhemmiltaan,
• kun elatusmaksut on laiminlyöty,
• kun isyyttä ei ole vahvistettu, tai
• kun elatusapu tuomioistuimen päätöksellä on määrätty alhaiseksi.

Siviilipalvelus voi tuoda ylimääräisiä rasitteita perhesuhteille. Kasvatus- ja perheneuvolan sekä perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut ovat luottamuksellisia. Neuvolapalveluista saa lisätietoja sosiaalitoimistosta ja neuvottelukeskuksesta taas seurakunnalta.

Muuta hyödyllistä tietoa

Asumistuki

Vaikka omaisesi eivät saisikaan sotilasavustusta, heillä saattaa olla mahdollisuus asumistukeen, jota myös yksin asuva voi tietyin edellytyksin saada. Lisätietoja saat Kelan paikallistoimistosta ja opintotukiviranomaisilta.

Maatalousyrittäjän lomitus ja sijaisapu

Maatalousyrittäjä, joka täyttää lomituspalvelujen yleiset edellytykset samoin kuin sijaisavun saamisen erityiset edellytykset, voi saada sijaisapua siviilipalvelusvelvollisuuden suorittamisen ajaksi. Tarkempia tietoja saa paikallisyksiköiden lomasihteereiltä ja Melan sivuilta (www.mela.fi) tai Maatalousyrittäjäin Eläkelaitokselta p. (09) 435 11 / Maatalouslomaneuvonta.

Verotus

Tulojen määrän aleneminen siviilipalveluksen vuoksi voi olla riittävä peruste ennakonpidätyksen alentamiselle tai poistamiselle. Muutosta haetaan kotikunnan verotoimistosta. Muutosta haettaessa pitää esittää palvelusmääräys tai todistus siviilipalveluksen suorittamisesta sekä selvitys tuloista. Päivärahaa ja sotilasavustusta ei katsota veronalaiseksi tuloksi, eikä niitä tarvitse ilmoittaa. Tarkasta huolellisesti saamasi veroehdotus ja palauta se verotoimistoon korjattuna ajallaan.

Työvoimatoimiston palvelut

Työvoimatoimistosta saa tietoa mm. avoimista työpaikoista, koulutuksesta, ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä, työttömyysturvasta sekä ulkomaisista työ- ja harjoittelupaikoista. Nähtävillä ovat koko maassa avoimiksi ilmoitetut työpaikat. Toiveista ja mahdollisuuksista voi keskustella työvoimaneuvojan kanssa ja työpaikkoja voi katsella myös itsenäisesti toimiston itsepalvelupäätteeltä tai internetistä (www.mol.fi).

Työvoimatoimiston tietopalvelusta saa tietoa ja neuvontaa koulutuksesta, ammateista ja työmarkkinoista. Ammatinvalintapsykologi voi auttaa pohdittaessa ammatin tai koulutuksen valintaa, tai koulutusalan vaihtoa tai kokonaan uudenlaista työtä mietittäessä. Ammatinvalinnanohjauksessa voi selvittää omia taipumuksiaan ja löytää itselleen parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja. Työvoimatoimisto auttaa sopivien työ- ja koulutusratkaisujen löytämisessä silloinkin, jos vamma tai sairaus rajoittaa työkykyäsi.

Jos palvelusvelvollisella ei palveluksen jälkeen ole tiedossa työtä tai koulutusta, tulee hänen ilmoittautua viimeistään heti kotiutumisen jälkeen työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Aika kannattaa tarvittaessa varata jo hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Ilmoittautuminen on edellytyksenä työttömyysturvaetuuksien maksamiselle. Alle 25-vuotiaan ammattikoulutusta vailla olevan palvelusvelvollisen tulee muistaa myös siviilipalveluksen aikana huolehtia velvollisuudestaan osallistua ammatillista koulutusta koskevaan yhteishakuun. Yhteishakuvelvoitteen laiminlyönti saattaa pahimmillaan johtaa työmarkkinatuen menettämiseen 25 vuoden ikään asti. Työttömyysturvan voi saada joko perusturvana, josta huolehtii Kela, tai ansioturvana, jota ammattijärjestöjen työttömyyskassat maksavat jäsenilleen. Siviilipalveluksen alkaessa palvelusvelvollisen kannattaa tarkistaa, että jäsenyys on kunnossa myös palveluksen jälkeen. Lisätietoja saa Kela:n paikallistoimistosta sekä työttömyyskassalta.

Harjoittelupisteet

Pyrittäessä siviilipalveluksen jälkeen opiskelemaan, kannattaa ottaa selvää, antaako oppilaitos harjoittelupisteitä palveluksessa suoritetuista töistä.

Sivun alkuun