Mitä siviilipalvelus on?

Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (1438/2007) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta. Myös naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut nainen suorittaa siviilipalveluksen, mikäli hän lopettaa vapaaehtoisen asepalveluksen 45 palvelusvuorokauden jälkeen.

Siviilipalvelukseen kuuluu peruskoulutusjakso, yhteiskunnalle hyödyllinen siviililuonteinen työpalvelu, täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus. Peruskoulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa (Lapinjärven koulutuskeskus) ja työpalvelu hyväksytyissä siviilipalveluspaikoissa.

Palvelusajan pituus

Siviilipalvelusajan pituus on 362 vuorokautta. Palveluksen alussa on aina koulutusjakso, jonka pituus on 28 vuorokautta.

HUOM SIIRTYMÄSÄÄNNÖS: Ennen uuden siviilipalveluslain voimaantuloa palveluksensa aloittaneiden palvelusaika on edelleen 395 vrk. Palvelusajan pituus on merkitty siniseen henkilökorttiin.

Siviilipalvelusviranomaiset

Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa, ohjaa ja kehittää siviilipalvelusta. Työ- ja elinkeinoministeriön apuna siviilipalveluksen kehittämisessä ja suunnittelussa toimii valtioneuvoston asettama siviilipalvelusasiain neuvottelukunta.

Siviilipalveluskeskuksena toimii Lapinjärven koulutuskeskus. Siviilipalveluskeskuksen tehtäviä ovat:

• siviilipalvelusvelvollisten palvelukseen määrääminen;
• siviilipalvelusvelvollisten kouluttaminen;
• siviilipalvelusvelvollisten valvonta;
• passilain (671/2006) 8 §:ssä tarkoitetun siviilipalvelustodistuksen antaminen siviilipalvelusvelvollisille ennen siviilipalveluksen alkamista;
• siviilipalvelusvelvollisten majoituskustannusten korvaamisen toimeenpano;
• siviilipalveluksen muu käytännön toimeenpano.

Työpalvelupaikkana voi toimia siviilipalveluskeskus tai sen hyväksymä:

• valtion viranomainen tai liikelaitos, valtion itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai julkisoikeudellinen yhdistys;
• kunnan viranomainen;
• uskonnonvapauslain (453/2003) 2 §:ssä tarkoitettu uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta;
• yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yksityisoikeudellinen yhteisö, yhdistys tai säätiö.

Siviilipalvelusvelvollinen palvelukseen

Siviilipalvelukseen kuuluva työpalvelu suoritetaan pääsääntöisesti valtion, kunnan, kuntayhtymän tai valtiokirkkojen (so. ev.lut. tai ortod.) palveluksessa. Lisäksi yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö voidaan hyväksyä palveluspaikaksi. Tämä edellyttää kuitenkin, että yhteisön toiminta on yleishyödyllistä. Mikäli tarkoituksenanne on hyväksyttää yhteisönne palveluspaikaksi, ottakaa yhteys Lapinjärven koulutuskeskukseen, puh. (019) 530 600, lisätietojen saamiseksi ja tutustukaa näillä sivuilla oleviin ohjeisiin

Siviilipalvelusvelvollinen ei saa palvelusaikana olla palveluspaikkaansa työ- tai virkasuhteessa eikä tehdä siviilipalveluspaikalle siviilipalvelukseen kuuluvien työtehtävien ulkopuolista, vastikkeellista työtä. Siviilipalveluspaikka ei saa palvelusaikana maksaa siviilipalvelusvelvolliselle siviilipalvelustehtävistä tai työtehtävistä johtuvaa palkkaa, palkkiota tai muuta vastiketta. Siviilipalvelusvelvollinen voi olla opiskelijana oppilaitoksessa, jossa hän suorittaa työpalvelusta, mutta siviilipalveluksen aikana hän ei saa edistää opintojaan. Asian valvonnasta vastaa palveluspaikka.

Sitoumuslomakkeen täyttäminen

Kun palveluspaikka ja siviilipalvelusvelvollinen sopivat työpalvelun suorittamisesta, täytetään sitoumuslomake. Sitoumuslomakkeen jokainen kohta tulee täyttää huolellisesti. Työpalvelusta ei saa aloittaa ilman siviilipalveluskeskuksen antamaa määräystä työpalveluun. Työpalvelu aloitetaan koulutusjakson jälkeen. Koulutusjaksot ja ensimmäiset työpalveluspäivät löytyvät seuraavasta linkistä: Koulutusjaksot 2009

Koulutusjakso

Koulutusjakson pituus on 28 vrk ja sen suoritetaan aina siviilipalveluksen alussa. Koulutusjaksolla luodaan perusta siviilipalveluksen onnistuneelle suorittamiselle. Suuntautumisvaihtoehtoja on kolme: 1) Pelastus ja väestönsuojelu, 2) Ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu ja 3) Yleissivistävä ja kansalaisvalmiudet. Opetussuunnitelma.

Työpalvelu

Palveluspaikka ilmoittaa keskukseen tiedon avoimesta palveluspaikastaan ja ilmoituksessaan kuvaa tehtävän sekä toiveet palveluksen suorittajasta. Mitä huolellisemmin palveluspaikkailmoitus on laadittu, sen todennäköisempää on juuri oikean siviilipalvelusvelvollisen hakeutuminen tehtävään. Paikasta kiinnostuneet siviilipalvelusvelvolliset ja/tai keskus ottaa tämän jälkeen yhteyttä. Siviilipalvelusvelvollinen etsii itse työpalveluspaikan. Tarvittaessa keskus auttaa palveluspaikan hankkimisessa. Koulutusjaksolla oleva siviilipalvelusvelvollinen voi tulla haastatteluun sovittuaan asiasta palveluspaikan ja koulutusvastaavansa kanssa.

Moni palvelusvelvollinen ottaa yhteyttä palveluspaikkoihin jo ennen koulutusjaksoa. Palveluspaikan tulee varmistaa siviilipalvelusvelvolliselta tai siviilipalveluskeskukselta koulutusjakson ja työpalvelun alkamisajankohdat ennen työpalvelupaikasta sopimista ja sitoumuslomakkeen allekirjoittamista.

Palveluspaikka voi toimittaa keskukselle toiminnastaan tiedotusmateriaalia sopivan siviilipalvelusvelvollisen löytymisen helpottamiseksi. Palveluspaikoilla on myös mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa siviilipalveluskeskukseen.

Tarkistuslista palveluspaikalle palveluksen alkaessa

Ennen työpalveluksen alkamista on hyvä vielä varmistaa, että edellytykset onnistuneelle työpalvelun suorittamiselle ovat olemassa. Tarkistuslista.

Palveluspaikan ja -tehtävien määrääminen

Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalveluspaikan, jossa siviilipalvelusvelvollinen suorittaa työpalvelun. Ennen työpalvelumääräyksen antamista siviilipalvelusvelvollista ja siviilipalveluspaikkaa on kuultava (sitoumuslomake). Siviilipalvelusvelvollinen voidaan määrätä työpalveluun siviilipalveluspaikkaan ainoastaan hänen antamansa nimenomaisen suostumuksen perusteella.

Siviilipalvelusvelvollisen vakaumus ja äidinkieli on otettava huomioon siviilipalveluspaikkaa määrättäessä. Suomen- tai ruotsinkielisellä siviilipalvelusvelvollisella on oikeus suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään.

Siviilipalvelusvelvollinen ei saa palvelusaikana olla palveluspaikkaansa työ- tai virkasuhteessa eikä tehdä siviilipalveluspaikalle siviilipalvelukseen kuuluvien työtehtävien ulkopuolista, vastikkeellista työtä. Siviilipalveluspaikka ei saa palvelusaikana maksaa siviilipalvelusvelvolliselle siviilipalvelustehtävistä tai työtehtävistä johtuvaa palkkaa, palkkiota tai muuta vastiketta.

Palvelustehtävien sisällöstä ja "toimenkuvasta" päättää palveluspaikka. Työtehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen palveluspaikasta.

Siviilipalveluspaikan siirto palveluksen aikana

Siviilipalveluskeskus päättää siviilipalvelusvelvollisen tai siviilipalveluspaikan hakemuksesta siviilipalvelusvelvollisen siirrosta toiseen siviilipalveluspaikkaan palveluksen aikana. Siirtohakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siitä tulee ilmetä siirron peruste ja uutta siviilipalveluspaikkaa koskevat toivomukset. Hakemus voi olla vapaamuotoinen.

Siviilipalveluskeskus voi palveluksen asianmukaisen suorittamisen turvaamiseksi tai merkittävän yleisen edun niin vaatiessa päättää siviilipalveluspaikan siirrosta myös omasta aloitteestaan.

Ennen siirtoa koskevaa päätöstä siviilipalveluskeskuksen on kuultava siviilipalvelusvelvollista, hänen nykyistä siviilipalveluspaikkaansa ja uutta siviilipalveluspaikkaa. Kuulemisvelvoitteesta voidaan kuitenkin poiketa, jos siirtotarve on kiireellinen.

Perehdyttäminen

Siviilipalveluspaikan velvollisuutena on palvelusvelvollisen palvelustehtäviin määrääminen ja siviilipalvelusvelvollisen perehdyttämisestä huolehtiminen. Vähimmillään velvollisuus pitää sisällään töiden organisoinnin, työajoista sopimisen, työtilojen osoittamisen sekä esimiessuhteiden ja työjohdollisten suhteiden selvittämisen. Onnistunut palvelussuhde aloitetaan hyvällä perehdyttämisellä. Tässä voi käyttää hyväksi organisaation omaa perehdyttämismateriaalia. Perehdyttämisessä apuna voi käyttää myös erilaisia perehdyttämisen muistilistoja. Perehdyttämislomake.

Työturvallisuus

Siviilipalvelusvelvollisen tekemään työhön sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002). Perehdyttämisen yhteydessä on hyvä perehdyttää siviilipalvelusvelvollinen työpaikan omiin työturvallisuusohjeisiin ja käytäntöihin. Uusi siviilipalveluslaki korostaa palvelusturvallisuuden merkitystä,

Siviilipalveluksen suorittaminen ulkomailla

Siviilipalvelus suoritetaan Suomessa lukuun ottamatta mahdollisia lyhyehköjä komennusmatkoja ulkomaille.

Siviilipalveluspaikka voi siviilipalvelusvelvollisen suostumuksen perusteella määrätä hänet korkeintaan 14 vuorokauden ulkomaan komennusmatkalle.

Siviilipalveluskeskus voi siviilipalveluspaikan hakemuksesta ja palvelusvelvollisen suostumuksella määrätä hänet korkeintaan 2 kuukauden ulkomaan komennusmatkalle, jos siihen on työ- tai koulutustehtävään liittyvä erityinen syy. Hakemus on tehtävä siviilipalveluskeskukselle kirjallisesti ja siinä tulee esittää palvelusvelvollisen kirjallinen suostumus sekä selvitys siviilipalvelusvelvollisen työtehtävistä, palvelusolosuhteista ja palvelusturvallisuudesta.

Ulkomailla suoritettavan palveluksen matkakustannuksista ja ylläpidosta vastaa siviilipalveluspaikka.

Henkilöasiakirjat

Henkilöasiakirjat ja matkaliput on säilytettävä lukitussa paikassa.

Siviilipalvelusvelvollisen henkilötietoja saa luovuttaa ainoastaan

• siviilipalvelusorganisaation sisällä
• siviilipalvelusvelvolliselle itselleen,
• hänen kirjallisella suostumuksella muille tahoille,
• muulle viranomaiselle lain nojalla ja
• TEM:n luvalla erityisestä syystä esim. tutkimustarkoituksiin. (Tietoja haluavan on tehtävä kirjallinen hakemus TEM:lle.)

Jos siviilipalveluskeskus tai palveluspaikka kieltäytyy luovuttamasta tietoja, tästä on annettava kirjallinen päätös muutoksenhakuosoituksineen. Muutosta haetaan valittamalla TEM:lle 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista.

Siviilipalvelusvelvollisen kotiuduttua lääkärintarkastuskortti ja henkilökortti on toimitettava välittömästi siviilipalveluskeskukseen.

Työ- ja vapaa-aika

Siviilipalvelusvelvollisen on noudatettava siviilipalveluspaikan hänelle määräämää työaikaa. Säännöllinen työaika on vähintään 36 viikkotuntia ja enintään 40 viikkotuntia.

Viikkotyöajat on mahdollista järjestää myös periodiluonteisesti, mikäli palveluspaikalla noudatetaan ko. työaikaa. Oleellista on, että tasausjakson aikana keskimääräinen viikkotyöaika asettuu 36 - 40 tunnin välille. Mikäli palveluspaikassa työaika on alle 36 tuntia, tulee siviilipalvelusvelvolliselle järjestää muuta työtä niin, että 36 tunnin vähimmäisvaatimus täytyy. Muu aika on siviilipalvelusvelvollisen vapaa-aikaa. Siviilipalvelusvelvollisen viikkovapaa tulisi määräytyä samoin perustein kuin siviilipalveluspaikassa samaa tai vastaavaa tehtävää suorittavalla työntekijällä.

Lomat

Siviilipalveluksessa on käytössä seuraavat lomat:

• Henkilökohtainen loma HL 18 päivää
• Henkilökohtainen syyloma HSL 180 päivää
• Kuntoisuusloma 20 päivää
• Isyysvapaa 12 päivää

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus saada 18 HL-lomapäivää koko palvelusaikana (ml. varusmiespalvelus). Palveluspaikan on huolehdittava siitä, että lomapäivät annetaan. HL-lomat tulee myöntää tasaisesti koko työpalvelujakson aikana. HL-lomat on tarkoitettu henkilökohtaisten asioiden hoitoon, joten siviilipalvelusvelvollisen toivomukset ajankohdasta tulisi ottaa huomioon. Siviilipalvelusvelvollisen ei tarvitse perustella lomahakemustaan. HL-lomapäiviä ei määrätä viikkovapaiksi. Ne lasketaan palvelusajaksi, ja päivärahat maksetaan.

HSL-lomien enimmäismäärä on 180 päivää koko palvelusaikana. Loman antamisesta päättää palveluspaikka siviilipalvelusvelvollisen perustellusta hakemuksesta. Perusteena voivat olla mm. taloudelliset syyt. Loma voi alkaa sitä edeltävän viikkovapaan jälkeen ja päättyä viikkovapaan jälkeen. Loman keskellä oleva viikkovapaa sen sijaan lasketaan HSL-lomaksi. HSL-päiviä varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa ei lasketa palvelusaikaan eikä niiltä makseta päivärahaa. Jos siviilipalvelusvelvolliselle annetaan vähintään 14 päivän yhdenjaksoinen HSL-loma, palveluksen keskeytymisestä on ilmoitettava Kelalle.

Palveluksessa erityisesti kunnostautuneelle siviilipalvelusvelvolliselle voidaan esimiehen aloitteesta myöntää kuntoisuuslomaa. KL-päivien enimmäismäärä on 20 koko palvelusaikana. Kuntoisuuslomien myöntöperusteena tulee olla ao. siviilipalvelusvelvollisen palveluskäyttäytyminen ja niitä voidaan käyttää kannustimina hyviin työsuorituksiin. Lomaa ei määrätä viikkovapaiksi. Se lasketaan palvelusajaksi, ja päivärahat maksetaan. Kuntoisuuslomia ei tarvitse myöntää, mikäli siviilipalvelusvelvollinen ei ole kunnostautunut palvelustehtävissään. Varusmiespalvelusta suorittavien kuntoisuuslomien määrä tilastojen mukaan on 5 - 6 päivää ja vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa koko maksimi kuntoisuuslomien määrä.

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus 12 päivän isyysvapaaseen oman lapsen syntymän yhteydessä. Vapaata ei määrätä viikkovapaiksi. Se lasketaan palvelusajaksi, ja päivärahat maksetaan. Päivärahan lisäksi siviilipalvelusvelvollinen voi hakea Kelalta isyysrahaa, jota varten palveluspaikan on annettava todistus isyysvapaasta.

Sairasloma

Palveluspaikka myöntää sairasloman lääkärintodistuksen perusteella. Sairasloma lasketaan palvelusajaksi. Siviilipalvelusvelvollinen kotiutetaan pitkähkön sairasloman (noin 2 viikkoa) tai usean peräkkäin pidetyn lyhyehkön sairasloman vuoksi taikka kun lääkäri on todennut hänet palvelukseen kykenemättömäksi. Sairasloma keskeyttää palvelusajaksi laskettavan muun loman.

Siviilipalvelusvelvolliselle annetaan kotihoitoon ja takaisin ylimääräinen ilmaismatka TEM:n kustannuksella. Ruokaraha maksetaan kotihoidon ajalta.

Kotiuttaminen pitkähkön tai toistuvien sairaslomien vuoksi

Siviilipalvelusvelvollinen voidaan kotiuttaa kesken palveluksen terveydellisillä syillä (pitkähkö sairasloma, toistuvat sairaslomat). Keskeyttämistä haetaan siviilipalveluskeskukselta kirjallisesti ja asiakirjaan tulee liittää lääkärinlausunto/lääkärintodistukset. Päätöksenteon nopeuttamiseksi palveluspaikan on hyvä liittää mukaan siviilipalvelusvelvollisen kuuleminen. Mikäli kuuleminen puutuu, siviilipalveluskeskus pyytää sitä postitse siviilipalvelusvelvolliselta.

Palvelustehtävistä vapauttaminen lyhytaikaisesti

Siviilipalveluspaikka voi myöntää siviilipalvelusvelvolliselle vapautuksen palvelustehtävien suorittamisesta ja oikeuden lyhytaikaisesti poistua siviilipalveluspaikasta seuraavilla perusteilla:

1. sairaudesta tai vammasta toipuminen;
2. lähiomaisen kuolema tai äkillinen vakava sairaus; taikka
3. muu henkilökohtainen pakottava syy.

Palvelustehtävästä vapauttaminen edellyttää myöntämisperusteiltaan yleensä jonkinlaista äkillisyyttä, vakavuutta, pakottavuutta ja tilapäisyyttä. Vapauttamista ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi lapsen toistuviin lapsen sairastumistilanteisiin.

Lähiomaisella tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen osapuolta, siviilipalvelusvelvollisen ja tämän puolison lasta sekä siviilipalvelusvelvollisen vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia. Vanhempien ja sisarusten käsitteisiin sisältyvät myös puolisukulaiset.

Siviilipalvelusvelvollisen ylläpito

Majoitus

Siviilipalvelusvelvollisella on palvelusaikana oikeus ilmaiseen majoitukseen. Majoituksen järjestämisestä ja kustannuksista vastaa palveluspaikka. Asiasta ei voi pätevästi sopia toisin.

Sekä siviilipalvelusvelvolliselle että palveluspaikalle tulisi olla selvää alusta alkaen, missä on palveluspaikan osoittama majoitus. Majoituksesta on annettava kirjallinen osoitus sitoumuslomakkeessa. Palveluspaikka voi osoittaa majoitukseen omia tilojaan tai vuokrata asunnon. Palveluspaikka voi myös osoittaa siviilipalvelusvelvollisen asumaan kotonaan sovittuaan asiasta hänen kanssaan. Mikäli kotona asumisesta aiheutuu siviilipalvelusvelvolliselle itselleen kustannuksia, on palveluspaikan ne korvattava. Näin tapahtuu myös, kun palveluspaikka edellyttää häneltä kotona asumista, tai kun se ei osoita muuta majoitusta.

Mikäli siviilipalvelusvelvollinen kieltäytyy palveluspaikan osoittamasta majoituksesta ja haluaa asua esimerkiksi kotonaan, ei palveluspaikan velvollisuutena ole kustantaa tällaisesta palvelusvelvollisen itsensä valitsemasta asunnosta aiheutuvia kuluja. Tarjotusta asunnosta kieltäytyminen on syytä nimenomaisesti merkitä palveluksen alkaessa täytettävään sitoumuslomakkeeseen.

Palveluspaikka vastaa myös työmatkoista osoittamansa majoituksen ja palveluspaikan välillä. Ohjeellisena on pidetty yli 5 km:n yhdensuuntaista matkaa.

Valtio korvaa siviilipalveluspaikalle siviilipalvelusvelvollisen kuukausittaiset majoituskustannukset osoitetun majoituksen sijaintipaikkakunnan mukaan seuraavasti:

I kuntaryhmä: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa enintään 250 euroa;

II kuntaryhmä: Muut kunnat enintään 150 euroa.

Majoituskustannukset korvataan enintään toteutuneiden asumiskustannusten mukaisesti. Korvattavia majoituskustannuksia ovat vuokra, muu vastike tai niihin rinnastettava muu sopimukseen perustuva kiinteän suuruinen kuukausittainen asumismeno, ei kuitenkaan rahoitusvastike tai asuntolainan pääomalyhennys.

Jos siviilipalvelusvelvollinen osoitetaan majoittumaan siviilipalvelusvelvollisen vanhempien omistamaan tai vuokraamaan asuntoon, on korvattavien majoituskustannusten määrä enintään 100 euroa kuukaudessa.

Majoituskustannusten korvaus laskutetaan siviilipalveluskeskukselta ja ohjeet tähän löytyy kohdasta ohjeet ja lomakkeet.

Ruokailu

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusvelvollisen ruokailusta palvelusaikana. Tämä koskee työpäivien lisäksi viikkovapaita ja lomia, jotka siviilipalvelusvelvollinen viettää palveluspaikan osoittamassa majoituksessa. Työpäivien ruokailulle ei ole merkitystä sillä, missä palvelusvelvollinen asuu. Päivittäiset ateriat ovat aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala.

Ruokailun järjestämisen sijasta siviilipalvelusvelvolliselle voidaan maksaa ruokaraha. Jos ruokailua ei voida järjestää ollenkaan, ruokaraha on 12,00 euroa päivältä. Jos päivittäisistä aterioista voidaan järjestää yksi lämmin ateria, palvelusvelvolliselle maksetaan aterian lisäksi 6,50 euroa. Tähän summaan sisältyy myös korvaus mahdollisesta aamu- ja iltapalasta. Pelkän aamu- tai iltapalan osalta maksettava korvaus on 1,50 euroa.

Taulukko maksettavista ruokarahoista:

Järjestetyt ateriat:

Aamupala	Iltapala	Lounas	Päivällinen	Ruokaraha
x	x	x	x	0,00e
-	x	x	x	1,50e
x	-	x	x	1,50e
-	-	x	x	3,00e
x	x	x	-	3,50e
x	x	-	x	3,50e
x	-	x	-	5,00e
x	-	-	x	5,00e
-	x	x	-	5,00e
-	x	-	x	5,00e
-	-	-	x	6,50e
-	-	x	-	6,50e
x	x	-	-	9,00e
-	x	-	-	10,50e
x	-	-	-	10,50e
-	-	-	-	12,00e

Terveydenhuolto

Siviilipalvelusvelvolliselle on suoritettava palveluskelpoisuustarkastus kolmen viikon kuluessa siviilipalveluksen alkamisesta. Mikäli tarkastusta ei ole tehty koulutusjakson aikana, tarkastuksen tekovelvollisuus on palveluspaikalla. Siviilipalvelusvelvollisella on lisäksi palveluksen aikana oikeus päästä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastukseen ja saada lääkärin määräämää palveluksen suorittamisen kannalta tarpeellista hoitoa.

Palvelusaikana siviilipalvelusvelvollisen ilmaiseen terveydenhuoltoon sisältyvät palveluksen suorittamisen kannalta tarvittavat lääkäripalvelut ja lääkärin määräämä hoito sekä lääkkeet. Näistä kustannuksista vastaa palveluspaikka. Palveluspaikan tulisi sopia työterveyshuollon, terveyskeskuksen tms. kanssa terveydenhuollosta. Hoitoa tarvitessaan siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava palveluspaikan osoittaman lääkärin hoitoon. Kiireellisissä tapauksissa esim. lomalla siviilipalvelusvelvollinen voi käyttää muunkin lääkärin palveluja. Tästä hänen on heti ilmoitettava palveluspaikalle. Merkitystä korvausvastuulle ei ole sillä, onko tapaturma tai sairastuminen sattunut vapaa-ajalla tai mahdollisesti jopa ulkomailla miehen HL- tai KL-lomien yhteydessä. Myös kustannukset jo ennen palvelusta todetusta sairaudesta voivat tulla palveluspaikan maksettavaksi, mikäli sairaus vaatii hoitoa ja lääkitystä palvelusaikana.

Kela voi tietyin edellytyksin korvata siviilipalvelusvelvolliselle tämän itsensä maksettavaksi jääneitä sairaanhoitokustannuksia. Palveluspaikalle Kela ei maksa korvauksia. Tällöin palveluspaikan maksettavaksi jää osuus, jota Kela ei korvaa.

Palveluspaikka ei vastaa kotiuttamisen jälkeisistä kustannuksista. Siviilipalvelusvelvollinen kotiutetaan pitkähkön sairasloman (n. 2 viikkoa) tai usean peräkkäin pidetyn lyhyehkön sairasloman jälkeen taikka kun lääkäri on todennut hänet palvelukseen kykenemättömäksi. Valtiokonttori voi korvata siviilipalvelusvelvolliselle kotiuttamisen jälkeisiä sairaanhoitokustannuksia sotilastapaturmalain (1211/90) mukaisten edellytysten täyttyessä. Tarvittaessa palveluspaikan lääkärin on annettava kotiutettavalle lähete jatkohoitoon. Siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuudesta päättää siviilipalveluskeskus.

Siviilipalvelusvelvollisen hammashuoltoa ja silmälasien hankintaa koskevia ohjeita löytyy siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskevista ohjeista. Hammaslääkärin kanssa kannattaa ennen hoidon aloittamista selvittää periaatteet ja pyytää kustannusarvio.

Palveluksen lopussa voidaan tehdä terveystarkastus. Tämä ei ole pakollinen, ellei siviilipalvelusvelvollinen vaadi sitä. Terveystarkastus on kuitenkin suositeltava etenkin tilanteissa, joissa palvelusaikana on sattunut jokin tapaturma. Palvelusvelvollisen on allekirjoitettava lääkärintarkastuskortti palveluksen päättyessä (terveydentila siviilipalveluksen päättyessä).

Vakuutusturva ja riskien rajaaminen

Siviilipalvelusvelvollisen itse ottaman vakuutusturvan kattavuudessa siviilipalvelun aikana on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia, joten kysymystä on arvioitava tapauskohtaisesti ja neuvoteltava oman vakuutusyhtiön kanssa.

Yleiset markkinoilla olevat matkustajavakuutukset ovat ns. toissijaisia vakuutuksia eivätkä ne vähennä työpalvelupaikan korvausvastuuta, sillä vakuutusyhtiö voi vaatia lain nojalla kaikkia tai osaa hoitokustannuksista työpalvelupaikalta takaisin. Sen sijaan siviilipalvelusvelvollisen kannalta kriittinen kysymys on hoidon saatavuus ulkomailla, mikäli esim. sairaala vaatii etukäteismaksua tai matkavakuutusta ennen hoidon aloittamista. Tällainen ongelma saattaa tulla eteen EU:n ulkopuolelle matkustettaessa, joten matkavakuutus toimii siviilipalvelusvelvollisen hoitokulujen vakuutena hoitavalle sairaalalle. Näin ollen siviilipalvelusvelvollisen itse ottama ja maksama matkavakuutus on ulkomaille matkustettaessa erittäin suositeltava jo matkustajan oman edun kannalta.

Tapaturma- ja hoitokuluvakuutukset Suomessa ovat pääsääntöisesti myös toissijaisia vakuutuksia, eli vakuutusyhtiöllä on oikeus lain nojalla vaatia korvauksia takaisin työpalvelupaikalta. Toisaalta kotimaassa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto voidaan järjestää terveyskeskuksessa tai julkisessa sairaalassa jolloin hoitokustannukset ovat pääsääntöisesti ennalta arvioitavissa.

Eräät vakuutusyhtiöt tarjoavat työpalvelupaikoille vakuutustuotteita, joilla voidaan kattaa kokonaan tai osittain siviilipalvelusvelvollisen terveydenhoitokustannuksia. On syytä kuitenkin huomioida ettei vakuutukset kata työpalvelupaikalle kuuluvien terveydenhuoltoon liittyvien välineiden, kuten esim. silmälasien hankintaa. Vakuutusturvan kattavuudesta on syytä neuvotella ja varmistaa, että vakuutusyhtiö on ymmärtänyt siviilipalveluslain määräykset.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole vakuutusta siviilipalvelusvelvollisille, ainoastaan erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan korvata siviilipalvelusvelvollisesta aiheutuneet poikkeuksellisen suuret kulut, joista palveluspaikan ei voida katsoa kohtuudella selviävän. Korvausmenettely on poikkeuksellinen ja edellyttää ensin yhteydenottoa työ- ja elinkeinoministeriöön.

Sotilastapaturmalain nojalla korvataan tapaturma, joka on sattunut palveluspaikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka palveluksen edellyttämällä matkalla. Korvausta maksetaan myös tapaturmasta, joka on sattunut palvelusajaksi laskettavalla vapaa-ajalla (ei kuitenkaan HSL-lomalla). Korvausta maksetaan kuitenkin vasta palveluksen päätyttyä ja hoitokuluista vastaa edelleen työpalvelupaikka palveluksen päättymiseen asti.

Näin ollen sotilastapaturmalaki ei ole työpalvelupaikan vastuuta vähentävä vaan siviilipalvelusvelvollisen palvelun jälkeisen ajan turva. Siviilipalvelusvelvollinen itse (tai omaiset) vastaavat korvauksen hakemisesta palvelun päätyttyä.

Palveluspaikka voi vähentää riskiään

• ottamalla vakuutuksen (mikäli mahdollista).
• myöntämällä tasaisesti lomia palvelusajalle, jolloin pitkät ulkomaanmatkat eivät ole mahdollisia.
• keskustelemalla siviilipalvelusvelvollisen kanssa hänen (ulkomaan) matkasuunnitelmistaan ja arvioimalla siitä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia.
• kotiuttamalla siviilipalvelusvelvollisen, mikäli hän joutuu pitkäaikaiseen sairaalahoitoon.

Siviilipalvelusvelvollisen oikeus matkustaa ulkomaille

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuoltokustannuksista palvelusaikana riippumatta siitä, onko sairaus tai tapaturma sattunut työajalla tai vapaa-ajalla, kotimaassa tai esim. lomamatkalla ulkomailla. Sopimukset palveluspaikan ja siviilipalvelusvelvollisen kesken mahdollisten hoitokulujen osalta eivät ole mahdollisia.

Siviilipalvelusvelvollisen matkustusoikeutta ei voida suoranaisesti rajoittaa, eikä matkustamista ulkomaille voida kieltää. Sen sijaan HL-lomat voidaan antaa tasaisesti koko palvelusaikana, eikä useiden viikkojen yhtäjaksoisia lomia välttämättä tarvitse antaa.

Siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto lomilla

Siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava ensisijaisesti palveluspaikan osoittaman lääkärin hoitoon, elleivät pakottavat syyt edellytä muun lääkärin hoitoa. Hoitoon hakeutumisesta on aina välittömästi ilmoitettava palveluspaikalle. Matkustettaessa Suomessa on hakeuduttava terveyskeskukseen tai julkiseen sairaalaan, tai työpalvelupaikan sopimaan yksityiseen hoitopaikkaan.

Ulkomailla harvoin on käytettävissä sopimuksen mukaista tai ilmaista julkista terveydenhuoltoa, joten siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava yksityislääkärin hoitoon tai julkiseen sairaalaan, joka laskuttaa hoitotoimenpiteistä. Lisäksi eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa saattaa sairaala edellyttää etukäteismaksua tai maksusitoumusta. Tällöin siviilipalvelusvelvollisen itse ottama matkavakuutus takaa yleensä hoidon aloittamisen, muttei välttämättä vapauta työpalvelupaikkaa maksuvelvoitteesta.

Huumausaineen käyttöä selvittävä tutkimus

Siviilipalveluskeskus tai siviilipalveluspaikka voi velvoittaa siviilipalvelusvelvollisen palveluksensa aikana esittämään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 6 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen. Todistus voidaan pyytää, jos on perusteltua aihetta epäillä, että siviilipalvelusvelvollinen on huumausaineiden vaikutuksen alaisena palveluksessa tai että hänellä on riippuvuus huumausaineista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi ja hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa tehtävien suorittaminen huumausaineen vaikutuksen alaisena tai huumausaineista riippuvaisena voi:

1. vaarantaa siviilipalvelusvelvollisen itsensä tai toisen henkeä, terveyttä, palvelusturvallisuutta tai työturvallisuutta;
2. vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta;
3. vaarantaa liikenneturvallisuutta;
4. lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä;
5. vaarantaa palvelustehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä tai laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; taikka
6. vaarantaa liike- tai ammattisalaisuutta taikka aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- tai ammattisalaisuuden vaarantamista taikka taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää.

Siviilipalvelusvelvollinen voidaan velvoittaa esittämään 2 momentissa tarkoitettu todistus myös, jos hän hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluonteisesti ja olennaisesti kuuluu ilman muiden henkilöiden läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.

Huumausainetestiin ja sitä koskevaan todistukseen sovelletaan työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ää. Sen mukaan työnhakijalle tai työntekijälle suoritetun huumausainetestin perusteella saatu positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Todistus on annettava testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi.

Siviilipalveluskeskus tai siviilipalveluspaikka vastaa huumausaineen käyttöä selvittävän tutkimuksen teettämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Jos siviilipalvelusvelvollinen kieltäytyy esittämästä 2 momentissa tarkoitettua todistusta huumausainetestistä ja siviilipalveluspaikalla on perusteltu syy epäillä, että siviilipalvelusvelvollisella on riippuvuus huumausaineista tai että hän suorittaa palvelusta huumausaineiden vaikutuksen alaisena, palveluskelpoisuus on välittömästi arvioitava terveystarkastuksessa saatavan muun selvityksen perusteella.

Päiväraha

Päiväraha maksetaan takautuvasti kahdesti kuukaudessa joko käteen tai siviilipalvelusvelvollisen pankkitilille. Päiväraha määräytyy palvelusvelvollisen suorittamien palvelusvuorokausien mukaan seuraavasti (1.1.2009 alkaen):

Palvelusvuorokaudet	Päiväraha
1 - 180 vrk	4,40 €
181 - 270 vrk	7,30 €
271 - 362/395 vrk	10,20 €

Päivärahan suuruutta laskettaessa suoritettu varusmiesaika otetaan huomioon kalenteripäivinä, ei kertoimella. Päiväraha maksetaan joka päivältä, myös lauantait ja sunnuntait.

Päivärahaa ei kuitenkaan makseta

• kokonaisilta päiviltä, jotka siviilipalvelusvelvollinen on ollut luvatta poissa palveluksesta,
• HSL-lomalta
• ajalta, jona siviilipalvelusvelvollinen on tahallisesti tehnyt itsensä palvelukseen kykenemättömäksi eikä
• ajalta, jona siviilipalvelusvelvollinen on epäiltynä ollut pidätettynä tai vangittuna, jos hänet tuomitaan tästä teosta vankeuteen (muu kuin siviilipalvelusrikos).

Siviilipalvelusvelvollisen komennusmatkoille ei makseta vastaavaa päivärahaa kuin virkamiesten virkamatkoille. Hän saa ainoastaan 4,40, 7,30, tai 10,20 €:n suuruisen päivärahan ja tarvittaessa ruoka- ja majoitusrahan. Ulkomaan komennusmatkojen osalta maksetaan ulkomaan ruoka- ja majoitusraha.

Matkat

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus palvelusaikanaan vähintään kahteen edestakaiseen lomamatkaan palveluskuukautta kohden tai korvaukseen matkakustannuksista koti- tai asuinpaikkakunnalleen taikka erityisestä syystä myös muulle sellaiselle paikkakunnalle Suomessa, jonne hänellä on erityisiä henkilökohtaisia siteitä. Ulkomailla vakinaisesti asuvalla on palvelusaikanaan oikeus vähintään yhteen lomamatkaan koti- tai asuinpaikkakunnalleen ulkomailla. Matkat on tehtävä olosuhteet huomioon ottaen valtiolle edullisimmalla tavalla.

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus ilmaisiin ja alennettuihin matkoihin jäljempänä määritellyin tavoin (Työministeriön asetus 1462). Tarkempia säännöksiä matkojen edellytyksistä ja käytännön toteutuksesta on annettu työ- ja elinkeinoministeriön antamissa siviilipalvelusvelvollisten matkoja koskevissa ohjeissa. Siviilipalvelusvelvollinen saa TEM:n rahoista ilmaismatkan edestakaisiin lomamatkoihin kiintiön puitteissa, joka on palvelusaikana 39 edestakaista matkaa Suomessa .

Kurinpito

Siviilipalvelusvelvollinen, joka laiminlyö palvelustehtävien suorittamiseen liittyvät velvoitteensa tai toimii muutoin vastoin palvelusvelvoitteitaan, voidaan määrätä kurinpitorangaistukseen. Vastuuhenkilön tulee tehdä palvelusrikkomuksesta tiedon saatuaan siviilipalveluskeskukselle kirjallinen palvelusrikkomusilmoitus, jos asia on luonteeltaan sellainen, että sitä ei jätetä suullisen huomautuksen varaan.

Siviilipalveluskeskuksen on palvelusrikkomusilmoituksen saatuaan suoritettava tutkinta palvelusrikkomuksen selvittämiseksi. Siviilipalveluskeskuksen on asiaa tutkiessaan hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto rikkomuksesta, siitä epäillyn siviilipalvelusvelvollisen syyllisyydestä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista.

Siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkinnasta pöytäkirja. Tutkinnassa on suullisesti kuultava siviilipalvelusvelvollista. Siviilipalveluskeskuksen on annettava siviilipalvelusvelvolliselle todisteellisesti määräys kuulemistilaisuuteen. Ennen kuulemista siviilipalvelusvelvolliselle on ilmoitettava, mistä asiasta ja missä ominaisuudessa häntä kuullaan. Kuuleminen suoritetaan siviilipalveluskeskuksen määräämänä aikana joko siviilipalveluspaikassa tai siviilipalveluskeskuksessa. Kuulustelukertomus on annettava siviilipalvelusvelvolliselle hänen luettavakseen ja tarkistettavakseen ja siihen on merkittävä siviilipalvelusvelvollisen tekemät huomautukset. Siviilipalvelusvelvolliselle on ennen kurinpitoasian ratkaisemista varattava tilaisuus tutustua tutkintapöytäkirjaan ja muuhun tutkinnassa kertyneeseen aineistoon sekä antaa niiden johdosta selityksensä.

Siviilipalvelusvelvolliselle, joka on syyllistynyt palvelusrikkomukseen, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena:

1. kirjallinen varoitus;
2. työtä yli säännönmukaisen työajan;
3. päivärahan menetys; tai
4. henkilökohtaisten lomaoikeuksien menetys.

Samasta rikkomuksesta voidaan määrätä vain yhtä rangaistuslajia oleva kurinpitorangaistus.

Päivärahan menetys voidaan palvelusaikana määrätä korkeintaan kaksi kertaa ja enintään 30 päivältä kerrallaan. Työtä yli säännönmukaisen työajan voidaan määrätä enintään neljä tuntia päivässä enintään viiden päivän ajaksi rangaistuskertaa kohti. Henkilökohtaisten lomaoikeuksien menetys voi olla enintään neljä päivää rangaistuskertaa kohti.

Siviilipalveluskeskus määrää kurinpitorangaistuksen sen jälkeen, kun se on suorittanut loppuun palvelusrikkomusta koskevan tutkinnan. Kurinpitorangaistus on määrättävä kuukauden kuluessa suullisen kuulemisen suorittamisesta. Siviilipalveluskeskus tekee kurinpitoasiassa kirjallisen päätöksen, josta käy ilmi rikkomus, rikkomuksen tekoaika ja -paikka, kurinpitorangaistuksen laji ja määrä, sovelletut lainkohdat ja päätöksen perustelut.

Kurinpitorangaistuksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa palvelusrikkomukseen. Rangaistusta harkittaessa on otettava huomioon ne olosuhteet, joissa rikkomus on tehty, siviilipalvelusvelvollisen oma pyrkimys estää tai lieventää rikkomuksen vaikutuksia sekä siviilipalvelusvelvollisen aikaisempi palvelus ja käyttäytyminen.

Kurinpitorangaistus voidaan jättää määräämättä tai asia jättää suullisen huomautuksen varaan, jos palvelusrikkomus on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huolimattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka jos rikkomusta on muuten pidettävä vähäisenä.

Kurinpitopäätös on päivättävä ja allekirjoitettava. Siviilipalveluskeskuksen on annettava päätös todisteellisesti tiedoksi siviilipalvelusvelvolliselle. Päätökseen tai siihen liittyvään tiedoksiantotodistukseen on merkittävä sen tiedoksiantoaika. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Mitä tehdä, kun siviilipalvelusvelvollinen jää saapumatta palvelukseen?

Jos siviilipalvelusvelvollinen jättää saapumatta palvelukseen tai lopettaa sen, siviilipalveluspaikan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä siviilipalvelusvelvollisen kotipaikkakunnan tai siviilipalveluspaikan sijaintipaikkakunnan poliisilta virka-apua hänen etsimiseksi ja palvelukseen toimittamiseksi. Poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi.

Poliisin on viipymättä toimitettava siviilipalvelusvelvollinen siviilipalveluspaikkaansa, jollei hän kirjallisesti kieltäydy siviilipalveluksesta tai jollei hänellä ole laillista estettä poissaololleen. Poliisin on toimitettava siviilipalveluspaikkaan kieltäytymisilmoitus tai selvitys laillisesta esteestä.

Mikäli siviilipalvelusvelvollinen kieltäytyy kirjallisesti, on hänet heti kotiutettava ja palveluspaikan on otettava yhteyttä siviilipalveluskeskukseen jatkotoimenpiteitä varten.

Rikosilmoitus

Rikosilmoituksen siviilipalveluslaissa mainituista rikoksista tekee aina siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusvelvollinen, jota vastaan on tehty rikosilmoitus, on välittömästi kotiutettava.

Kotiuttaminen

Siviilipalveluspaikan on kotiutettava siviilipalvelusvelvollinen, kun:

1. hän on kokonaan suorittanut tämän lain mukaisen palveluksensa - täysinpalvellut;
2. hän on täyttänyt 30 vuotta ja hänen palvelusvelvollisuutensa on päättynyt eli sen vuoden lopussa, jona hän on täyttänyt mainitut 30 vuotta;
3. hänet on 26-28 §:n perusteella vapautettu siviilipalveluksen suorittamisesta (palveluskelpoisuuden puuttuminen, vapautus toisessa valtiossa suoritetun palveluksen perusteella tai vapauttaminen toisen valtion kansalaisuuden perusteella/kaksoiskansalaisuus) ;
4. hän on menettänyt Suomen kansalaisuuden;
5. hänelle on palvelusaikana myönnetty lykkäystä;
6. häntä vastaan on tehty rikosilmoitus siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta; tai
7. hänelle muusta kuin siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen täytäntöönpano alkaa.

Siviilipalveluskeskus voi harkintansa mukaan kotiuttaa siviilipalvelusvelvollisen, jos:

1. hän on lääkärinlausunnon mukaan pitkähkön ajan palvelukseen kykenemätön; taikka
2. hän on tehnyt siviilipalveluspaikkaan, sen henkilökuntaan, asiakkaaseen tai omaisuuteen kohdistuvan vakavan rikoksen tai käyttäytyy tavalla, joka osoittaa, että hän vakavasti vaarantaa palvelusturvallisuutta tai työturvallisuutta.

Ennen kotiuttamista siviilipalveluskeskuksen on kuultava siviilipalvelusvelvollista ja siviilipalveluspaikkaa.

Mikäli palveluspaikka hakee siviilipalvelusvelvollisen kotiuttamista pitkähkön sairasloman perusteella, käsittelyn nopeuttamiseksi asiakirjoihin tulisi liittää siviilipalvelusvelvollisen kuuleminen. Se voi olla vapaamuotoinen. Mikäli kuulemista ei ole, joutuu siviilipalveluskeskus pyytämään sen kirjallisesti postin välityksellä ja näissä tapauksissa päätöksen tekeminen kestää pidempään.

Sivun alkuun