Terveydenhuolto

Siviilipalvelusvelvolliselle ilmaiseen terveydenhuoltoon sisältyvät palvelusaikana palveluksen suorittamiseksi välttämättömät lääkärinpalvelut ja lääkärin määräämä tarpeellinen hoito esimerkiksi lääkkeet palveluksen suorittamiseksi. Terveydenhuollon järjestämisestä palvelusaikana vastaa siviilipalveluspaikka.

Sopimukset palveluspaikan ja siviilipalvelusvelvollisen kesken mahdollisten hoitokulujen osalta eivät ole sallittuja. Palveluspaikka on vastuussa palveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuollosta ajasta ja paikasta riippumatta

1. Tulotarkastus ja palveluskelpoisuuden määrittäminen

2. Sairauden ja tapaturman hoito palvelusaikana

3. Sairauden tai tapaturman vuoksi myönnettävät palvelushelpotukset

4. Palvelusaikana sattuneiden tapaturmien korvausvastuusta

5. Hammashuolto

6. Silmälasien hankinta

7.  Kotiuttamistarkastus

8. Sotilastapaturmalaki

9. Kustannuksia aiheuttavien riskien vähentäminen ja vakuutusturva

9.1. Siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto lomilla Suomessa ja ulkomailla

9.2. Siviilipalvelusvelvollisen oman vakuutusturvan kattavuus

9.3. Siviilipalveluspaikan ottama vakuutus

9.4. Ennakoimattomat kustannukset

 1. Tulotarkastus ja palveluskelpoisuuden määrittäminen

Palveluksen alkuun sijoittuva terveystarkastus tehdään siviilipalveluskeskuksessa. Terveystarkastus on pakollinen ja tarpeesta riippumaton kaikille siviilipalvelusvelvollisille. Terveystarkastuksessa siviilipalvelusvelvolliselle suoritetaan lääkärintarkastus, jossa tutkitaan hänen terveydentila ja määritetään palveluskelpoisuus. Terveydentila ja palveluskelpoisuus on määriteltävä kolmen viikon kuluessa siviilipalveluksen alkamisesta. Ennen tätä siviilipalvelusvelvollista ei saa määrätä huomattavaa fyysistä ponnistusta vaativaan työhön. Tarkastuksen yhteydessä on oltava mahdollisuus saada jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus. Siviilipalvelusvelvollisen on vahvistettava allekirjoituksellaan ilmoitus terveydentilastaan lääkärintarkastuskorttiin.

Mikäli terveystarkastusta ei ole tehty koulutusjakson aikana, palveluspaikan on huolehdittava, että velvolliselle suoritetaan terveystarkastus.

Siviilipalveluksen jatkuessa palveluskelpoisuuden uudelleen määrittäminen tehdään ainoastaan siviilipalvelusvelvollisen niin pyytäessä tai siviilipalveluspaikan havaitseman tarpeen  perusteella.

Huumausaineen käyttöä selvittävä tutkimus voi olla osa siviilipalvelusvelvollisen terveystarkastusta. Tällöin testaus perustuu siviilipalvelusvelvollisen suostumukseen. Tiettyjen edellytysten täyttyessä Siviilipalveluskeskus tai siviilipalveluspaikka voi velvoittaa siviilipalvelusvelvollisen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen.

Siviilipalveluskeskus ottaa huomioon palveluskelpoisuus-arvioinnissa velvollisen antamat tiedot huumausaineiden ja muiden päihteiden käytöstä. Näillä seikoilla on vaikutusta velvollisten palveluskelpoisuuteen.

Siviilipalveluspaikka saa käsitellä huumausainetestiin merkittyjä tietoja ainoastaan silloin, kun siviilipalvelusvelvollinen on itse toimittanut todistuksen siviilipalveluspaikalle. Siviilipalveluspaikalla ei ole oikeutta oma-aloitteisesti saada kyseisiä tietoja terveydenhuollosta. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisvelvoite edellyttää, että siviilipalveluspaikalla on perusteltu syy epäillä, että siviilipalvelusvelvollinen on huumausaineiden vaikutuksen alaisena palveluksessa tai että hänellä on riippuvuus huumausaineista.

Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi ja hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Intressejä, joita mainittujen työtehtävien suorittaminen voi vaarantaa, ovat siviilipalvelusvelvollisen oma tai toisten henkilöiden henki, terveys, paloturvallisuus ja työturvallisuus. Lisäksi vaarannettuna voisivat olla maanpuolustus ja valtion turvallisuus, ympäristö, liike- ja ammattisalaisuudet, liikenneturvallisuus, tietojen suoja ja tietoturvallisuus.

Siviilipalvelusvelvollinen voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus myös silloin, kun hän hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluonteisesti ja olennaisesti kuuluu ilman muiden henkilöiden läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka

 2. Sairauden ja tapaturman hoito palvelusaikana

Palvelusaikana siviilipalvelusvelvollisella on oikeus saada lääkärin määräämää palveluksen suorittamiseksi välttämätöntä hoitoa ja lääkitystä, joiden kustannuksista palveluspaikka vastaa. Siviilipalveluskeskus toimittaa siviilipalvelusvelvollisen lääkärintarkastuskortin palveluspaikalle suljetussa kirjekuoressa. Palveluspaikka toimittaa kuoren suljettuna siviilipalvelusvelvollista hoitavaan terveydenhoitoyksikköön.

Siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuoltoa koskeva sopimus voidaan tehdä esimerkiksi terveyskeskuksen tai paikallisen virka- tai muun yleislääkärin kanssa, ellei palveluspaikalla ole omaa lääkäriä. Siviilipalvelusvelvollisen on ilmoitettava hoidon tarpeesta palveluspaikalle ja hakeuduttava sen osoittamaan terveydenhuollon toimintayksikön hoitoon. Pakottavista syistä, kuten tarvittaessa viikkovapaalla kiireellistä hoitoa, siviilipalvelusvelvollinen voi käyttää myös muun lääkärin palveluja. Tästä on viivytyksettä ilmoitettava palveluspaikalle. Aiheellisissa tapauksissa palveluspaikka on velvollinen korvaamaan kustannukset ainakin niiltä osin, mitä ei korvata sairausvakuutuslain perusteella.

Fysikaalista hoitoa ei yleensä korvata, ellei kyseessä ole palveluksen jatkamisen kannalta välttämätön hoito.

Yleislääkärin lähetteellä tai palveluspaikan suostumuksella muulloinkin siviilipalvelusvelvollinen voi hakeutua erikoislääkärin vastaanotolle tai muihin jatkotoimenpiteisiin. Tarkastus- ja hoitomerkinnät tehdään lääkärintarkastuskorttiin tai liitetään  siihen.

 3. Sairauden tai tapaturman vuoksi myönnettävät palvelushelpotukset

Lähtökohtana on, että siviilipalvelusvelvollisella tulee olla todisteellinen selvitys poissaolostaan jokaiselta poissaolopäivältä.

Palveluspaikka määrää terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin kirjoittaman todistuksen perusteella palvelushelpotukset, kuten sairausloman tai vapauttamisen joistakin palvelustehtävistä.

Siviilipalvelusvelvollisen kotiuttamisesta kesken palvelusajan terveydentilan perusteella ohjeistetaan kohdassa 'Kotiuttaminen/Siviilipalveluksen keskeyttäminen'. Hoidon jäädessä kesken kotiuttamisen vuoksi palveluspaikan lääkärin tulee tarvittaessa huolehtia siitä, että siviilipalvelusvelvollinen ohjataan jatkohoitoon.

Loma katsotaan keskeytyneeksi lääkärintodistuksessa määrätystä sairausloman alkamispäivästä, jos loma kuuluu palvelusaikaan luettaviin lomapäiviin. Lääkärintodistus (joka voi olla lääkärin tai sairaanhoitajan antama) on oltava jokaiselta  sairauslomapäivältä.

 4. Palvelusaikana sattuneiden tapaturmien korvausvastuusta

Siviilipalveluspalveluspaikka vastaa pääsääntöisesti siviilipalvelusvelvollisen hoidosta aiheutuneista kustannuksista palveluspaikalle siviilipalveluslaissa säädetyn terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Siviilipalveluspaikan korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, onko tapaturma sattunut työ- vai vapaa-ajalla tai esim. palvelusaikana lomamatkan yhteydessä kotimaassa tai ulkomailla. Siviilipalveluspaikat voivat ottaa sairauskuluvakuutuksen siviilipalvelusvelvolliselle. Mahdollisuus ottaa vakuutus ei kuitenkaan koske valtion laitoksia.

Siviilipalvelukseen sovelletaan varusmiespalvelusta vastaavalla tavalla myös sotilastapaturmalakia. Sotilastapaturmalaki kattaa palveluspaikan ulkopuolella vietetyn palvelusajaksi laskettavan vapaa-ajan, isyysvapaan ja loman. Lain tarkoittamana sotilastapaturmana tai palvelussairautena ei kuitenkaan pidetä sellaista ansiotyössä sattunutta tapaturmaa tai aiheutunutta ammattitautia, josta henkilöllä on oikeus saada korvausta tapaturmavakuutuslain tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan. Työnteko siviilipalvelusvelvollisen vapaa-ajalla on siten aina ensisijaisesti vakuutettu kunkin työnantajan vakuutuksesta tapaturmavakuutuslain mukaisesti.

Jos palveluspaikan järjestämässä terveydenhuollossa hoidetaan tapaturmavakuutuslain korvaamaa tapaturmaa, tämä tapaturma korvataan sen työnantajan vakuutuksesta, jonka työssä tapaturma on sattunut.

Jos tapaturma kuuluu sotilastapaturmalain piiriin, hoito toteutetaan siviilipalveluslaissa säädetyn terveydenhuollon kautta niin kauan kuin palvelus jatkuu.

Palveluksesta aiheutuneesta ruumiinvammasta tai sairaudesta valtiokonttori voi suorittaa korvausta siviilipalvelusta suorittaneelle tai hänen omaisilleen sotilastapaturmalain mukaisten edellytysten täyttyessä. Tällaisesta ruumiinvammasta tai sairaudesta palveluspaikan on hankittava riittävät lääkärintodistukset sekä tarvittaessa annettava ilmoitus valtiokonttorille siviilipalvelusvelvollisen  kotiutuessa.

 5. Hammashuolto

Siviilipalvelusvelvollisen hammashuollossa pääpaino on ehkäisevässä ja säilyttävässä hoidossa sekä yleiseen terveydentilaan vaikuttavien hammassairauksien diagnosoimisessa ja hoidossa. Määräaikaistarkastuksen yhteydessä siviilipalvelusvelvolliselle annetaan tarvittava ehkäisevä hammashoito.

Hoito on yleensä tarkoituksenmukaisinta toteuttaa palvelusvelvollisen kotikunnan hammashuollon piirissä. Akuuteissa tilanteissa myös yksityislääkäri voi olla tarpeen. Tarkoituksenmukaisen hoidon antamiseksi palveluspaikka sopii valitsemansa hammaslääkärin kanssa hoitosuunnitelmasta ja kustannuksista. Hampaiden suositeltu tarkastusväli on noin yksi vuosi.

Protetiikka tai hammasraudat eivät sisälly palveluspaikan korvaamaan hammashoitoon, paitsi jos hampaat tai proteesi ovat vahingoittuneet tai kadonneet palvelukseen liittyvässä  tapaturmassa.

 6. Silmälasien hankinta

Palveluspaikan tulee korvata siviilipalvelusvelvollisen näkökyvyn parantamiseksi tarpeellisten silmälasien uusiminen tai hankkiminen.

Korvaus suoritetaan linssien osalta seuraavilla edellytyksillä: Siviilipalvelusvelvolliselle ei hankita silmälaseja, joiden sfäärinen vahvuus on vain +0,50 ja -0,25 dioptrian välillä tai sylinterivahvuus enintään +/-0,25 dioptriaa. Ainakin toisen linssin on oltava vahvempi. Lisäksi alle 0,25 dioptrian suuruinen lasien muutos hyväksytään ainoastaan lääkärinlausunnon perusteella. Muovilinssit voidaan rinnastaa lasisiin, jos hintaero ei ylitä 20 %. Erikoislinssejä ei korvata, ellei lääkäri ole määrännyt niitä.

Silmälaseista korvataan yhteensä korkeintaan 120 euroa, johon sisältyy myös optikon näöntarkastus. Jos edellytetään silmälääkärillä käyntiä, palveluspaikka on velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneet kustannukset. Jos siviilipalvelusvelvollinen haluaa mainittua kalliimmat lasit, hän maksaa itse erotuksen.

Jos ennen siviilipalvelusta hankitut silmälasit ovat palvelusta suoritettaessa työ- tai koulutustuntien aikana ilman siviilipalvelusvelvollisen omaa syytä rikkoutuneet, lasit on korjattava entisiä vastaaviksi, tai korjauskelvottomien tilalle on hankittava uudet käyttöominaisuuksiltaan entisiä vastaavat lasit. Tämä koskee sekä linssejä että sankoja. Tahallisissa ja selvästi huolimattomuudesta aiheutuvissa tapauksissa uusia silmälaseja ei korvata.

Piilolinssien katoamisesta tai rikkoutumisesta ei suoriteta korvausta. Jos silmälääkärin lausunnon mukaan tavallisilla silmälaseilla ei saavuteta samaa tulosta kuin piilolinsseillä, tai niiden käyttö on muutoin perusteltua lääketieteellisesti tai halvemman hinnan vuoksi, piilolasit korvataan kuten  silmälasit.

 7.  Kotiuttamistarkastus

Siviilipalvelusvelvolliselle on tehtävä lääkärintarkastus myös palvelusajan lopussa. Jos hän ilmoittaa olevansa terve eikä halua tarkastusta, se voidaan jättää suorittamatta, jollei palveluspaikalla ole tarkastukseen erityisiä syitä. Palveluspaikan tarve lääkärintarkastuksen suorittamiseen voi liittyä esimerkiksi ilmoitukseen sotilastapaturmalain mukaista korvausta varten. Vaikka tarkastusta ei tehtäisikään, siviilipalvelusvelvollisen on nimikirjoituksellaan vahvistettava lääkärintarkastuskorttiin ilmoitus  terveydentilastaan.

 8. Sotilastapaturmalaki

Sotilastapaturmalain nojalla korvataan tapaturma, joka on sattunut palveluspaikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka palveluksen edellyttämällä matkalla. Korvausta maksetaan myös tapaturmasta, joka on sattunut palvelusajaksi laskettavalla vapaa-ajalla (ei esimerkiksi HSLlomalla). Korvausta maksetaan kuitenkin vasta palveluksen päätyttyä ja siviilipalveluspaikka vastaa hoitokuluista vastaa palveluksen päättymiseen asti.

Sotilastapaturmalain tarkoituksena ei ole vähentää siviilipalveluspaikan vastuuta vaan se on siviilipalvelusvelvollisen palvelun jälkeisen ajan turva. Siviilipalvelusvelvollinen (tai omaiset) vastaa itse mahdollisen korvauksen hakemisesta palvelun  päätyttyä.

 9. Kustannuksia aiheuttavien riskien vähentäminen ja  vakuutusturva

 9.1. Siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto lomilla Suomessa ja ulkomailla

Siviilipalvelusvelvollisen matkustusoikeutta palvelusaikana ei voida suoranaisesti rajoittaa, eikä matkustamista ulkomaille voida kieltää. Sen sijaan HL-lomat voidaan antaa tasaisesti koko palvelusaikana, eikä useiden viikkojen yhtäjaksoisia tulisi myöntää. Lomamatkojen ajaksi harkittavaksi tulee myös henkilökohtaisen syyloman (HSL) myöntämisen mahdollisuus.

Siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava ensisijaisesti palveluspaikan osoittaman lääkärin hoitoon, elleivät pakottavat syyt edellytä muun lääkärin hoitoa. Hoitoon hakeutumisesta on aina välittömästi ilmoitettava palveluspaikalle. Matkustettaessa Suomessa on hakeuduttava terveyskeskukseen, julkiseen sairaalaan tai palveluspaikan sopimaan yksityiseen hoitopaikkaan.

Ulkomailla on harvoin käytettävissä sopimuksen mukaista tai ilmaista julkista terveydenhuoltoa, joten siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava yksityislääkärin hoitoon tai julkiseen sairaalaan, joka laskuttaa hoitotoimenpiteistä. Lisäksi eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa sairaala saattaa edellyttää etukäteismaksua tai maksusitoumusta. Tällöin siviilipalvelusvelvollisen itse ottama matkavakuutus mahdollistaa yleensä hoidon aloittamisen. Siviilipalvelusvelvollisen matkavakuutus ei kuitenkaan välttämättä vapauta työpalvelupaikkaa maksuvelvoitteesta.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon EU- ja ETA-maissa sekä  Sveitsissä.

 9.2. Siviilipalvelusvelvollisen oman vakuutusturvan kattavuus

Siviilipalvelusvelvollisen itse ottaman vakuutusturvan kattavuudessa siviilipalveluksen aikana on vakuutusyhtiökohtaisia eroja. Vakuutuksen kattavuudesta on syytä neuvotella tapauskohtaisesti siviilipalvelusvelvollisen oman vakuutusyhtiön kanssa.

Yleiset markkinoilla olevat matkustajavakuutukset ovat niin sanottuja toissijaisia vakuutuksia eivätkä ne vähennä palveluspaikan korvausvastuuta. Vakuutusyhtiö voi vaatia kaikkia tai osaa hoitokustannuksista palveluspaikalta takaisin.

Siviilipalvelusvelvollisen kannalta olennaista on hoidon saatavuus ulkomailla, mikäli sairaala esimerkiksi vaatii etukäteismaksua tai matkavakuutusta ennen hoidon aloittamista. Tällainen ongelma saattaa tulla eteen EU:n ulkopuolelle matkustettaessa, joten matkavakuutus toimii siviilipalvelusvelvollisen hoitokulujen vakuutena hoitavalle sairaalalle. Matkavakuutus on ulkomaille matkustettaessa suositeltava matkustajan oman edun kannalta. Palveluspaikalla ei ole velvollisuutta osallistua siviilipalvelusvelvollisen oman matkavakuutuksen kustannuksiin.

Myös tapaturma- ja hoitokuluvakuutukset Suomessa ovat pääsääntöisesti toissijaisia vakuutuksia eli vakuutusyhtiöllä on oikeus vaatia näiden vakuutusten nojalle maksettuja korvauksia takaisin palveluspaikalta. Kotimaassa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto voidaan kuitenkin järjestää terveyskeskuksessa tai julkisessa sairaalassa, jolloin hoitokustannukset ovat pääsääntöisesti ennalta  arvioitavissa.

 9.3. Siviilipalveluspaikan ottama vakuutus

Eräät vakuutusyhtiöt tarjoavat siviilipalveluspaikoille vakuutustuotteita, joilla voidaan kattaa kokonaan tai osittain siviilipalvelusvelvollisen terveydenhoitokustannukset. On hyvä huomioida, etteivät vakuutukset tavanomaisesti kata siviilipalveluspaikan terveydenhuoltovastuuseen kuuluvien välineiden, kuten esim. silmälasien hankintaa. Vakuutusturvan kattavuudesta on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa ja varmistaa, että vakuutusyhtiö on tietoinen, mitä siviilipalveluslain mukainen palveluspaikan vastuu velvollisen terveydenhuollosta  tarkoittaa.

 9.4. Ennakoimattomat kustannukset

Valtiolla ei ole vakuutusta siviilipalvelusvelvollisille. Siviilipalveluslain nojalla voidaan kuitenkin joissain tilanteissa korvata palveluspaikalle siviilipalvelusvelvollisesta aiheutuneet poikkeuksellisen suuret kulut, joista siviilipalveluspaikan ei voida katsoa kohtuudella selviävän. Korvausmenettely on poikkeuksellinen ja korvauksen maksaminen harkinnanvaraista. Tällaisissa tapauksissa siviilipalveluspaikan tulee tehdä siviilipalveluskeskukselle kirjallinen hakemus perusteluineen. Hakemukseen tulisi liittää tositteet syntyneistä kustannuksista ja suoritetuista maksuista sekä kuvaus poikkeuksellisten kustannusten aiheutumisesta. Siviilipalveluskeskuksen intenetsivuilla on lomake hakemusta varten.