etusivu :: Palveluspaikoille :: Ylläpito

Ylläpito

Palveluspaikka vastaa palvelusvelvollisen päivärahasta ja ilmaisesta ylläpidosta, johon sisältyvät majoitus, ruokailu ja terveydenhuolto sekä mahdolliset työmatkakustannukset

  1. Majoitus ja työmatkat
  2. Ruokailu
  3. Vaatetus
  4. Terveydenhoito
  5. Vakuutusturva ja oikeus matkustaa ulkomaille
  6. Päiväraha

 

 1. Majoitus ja työmatkat

Siviilipalvelusvelvollisella on palvelusaikana oikeus ilmaiseen majoitukseen. Koulutusjakson aikana Kela korvaa oman asunnon vuokrakulut, työpalvelun aikana kulut korvaa joko työpalveluspaikka tai Kela.

Sekä siviilipalvelusvelvolliselle että palveluspaikalle tulisi olla selvää alusta alkaen, mihin velvollinen osoitetaan asumaan. Majoituksesta on annettava kirjallinen osoitus sitoumuslomakkeessa. Palveluspaikka voi osoittaa majoitukseen omia tilojaan tai vuokrata asunnon. Palveluspaikka voi myös osoittaa siviilipalvelusvelvollisen asumaan kotonaan sovittuaan asiasta hänen kanssaan. Mikäli sovitusta kotona asumisesta aiheutuu siviilipalvelusvelvolliselle itselleen kustannuksia, on palveluspaikan ne korvattava.

Mikäli siviilipalvelusvelvollinen kieltäytyy palveluspaikan osoittamasta majoituksesta ja haluaa asua esimerkiksi kotonaan, ei palveluspaikan tarvitse maksaa kuluja. Tällöin kulut korvaa yleensä Kela. Tarjotusta asunnosta kieltäytyminen on syytä nimenomaisesti merkitä sitoumuslomakkeeseen. Lomakkeeseen täytyy myös merkitä, missä velvollinen asuu, jos hän ei asu soitetussa asunnossa.

Mikäli majoituksella on oleellista merkitystä palvelustehtävien suorittamiselle (esim. päivystys), tulee palvelusvelvollisen tältä osin asua tähän osoitetuissa tiloissa.

Palveluspaikka vastaa osoittamansa majoituksen kustannuksista, kuten vuokrasta, sähköstä ja vedestä.  Palveluspaikka on myös velvollinen maksamaan työmatkakulut, mikäli osoitettuun asuntoon on matkaa yli 5 km suuntaansa. Palveluspaikka voi myös matkaa työmatkat, vaikka velvollinen ei asuisikaan palveluspaikan osoitetussa asunnossa, mutta sillä ei ole siihen velvollisuutta.

Parhaiten asumiskuviot selviävät oheisesta kaaviosta.

Majoitusvaihtoehto voidaan muuttaa tarpeen niin vaatiessa. Muutoksesta on tehtävä uusi sitoumuslomake.

Katso myös Asuminen

 2. Ruokailu

Palveluspaikka vastaa palvelusaikana ruokailusta päivinä, joina palvelusvelvollinen on palveluksessa, komennusmatkalla tai palveluspaikan osoittamassa majoituksessa viikkovapaalla tai lomalla (muu kuin HSL). Työpäivien osalta ei siis ole merkitystä sillä, missä palvelusvelvollinen asuu. Päivittäiset ateriat ovat aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala.

Ruokailun järjestämisen sijasta siviilipalvelusvelvolliselle voidaan maksaa ruokarahaa (ks. taulukko). Palveluspaikka määrää miten tehdään. Jos ruokailua ei voida järjestää ollenkaan, ruokaraha on 13,50 euroa päivältä. Jos päivittäisistä aterioista voidaan järjestää yksi lämmin ateria, palvelusvelvolliselle maksetaan aterian lisäksi 7,50 euroa. Tähän summaan sisältyy myös korvaus mahdollisesta aamu- ja iltapalasta.

Järjestetyt ateriat ja ruokaraha:

AamupalaIltapalaLounasPäivällinenRuokaraha
xxxx0,00e
-xxx2,50e
x-xx2,50e
--xx4,00e
xxx-4,50e
xx-x4,50e
x-x-6,00e
x--x6,00e
-xx-6,00e
-x-x6,00e
---x7,50e
--x-7,50e
xx--10,00e
-x--12,00e
x---12,00e
----13,50e

 

Kotimaan komennusmatkoilla ruokaraha on 7,50 €, jos matka on kestänyt 6-8 tuntia. Jokaiselta matkan alkamishetkestä lasketulta täydeltä vuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 8 tunnin osalta on käytetty matkustamiseen, maksetaan 13,50 €. Mikäli matka ylittää näin lasketun täyden vuorokauden 2-8 tunnilla, maksetaan lisäksi 7,50 €.

Yli kahdeksan tunnin mittaisen ulkomaan komennusmatkan ajalta ruokaraha on 28,00 euroa kultakin lasketulta vuorokaudelta. Jos matka ylittää vuorokauden 2-8 tunnilla, maksetaan 15,00 euroa.

Hakemuksesta TEM:n rahoista voidaan maksaa ruokarahaa palveluksen alkamiseen, kotiuttamiseen ja palveluspaikan siirtoon liittyville erityisen pitkille matkoille. Hakemus tulee jättää palveluspaikkaan ja siihen tulee liittää selvitys matkan aikataulusta ja reitistä.

 3. Vaatetus

Siviilipalveluksen suorittaminen ei edellytä erityistä, yhtenäistä vaatetusta joten voit käyttää koulutuksessa ja yleensä myös työpalveluksessa omia vaatteitasi. Omista vaatteista tai niiden huollosta ei suoriteta korvausta. Mikäli palveluspaikassa suoritettava työ vaatii erityisvaatteita tai -varusteita tai palveluspaikan omaa yhtenäistä työasua, on niiden hankkiminen ja huolto palveluspaikan asia.

 4. Terveydenhuolto

Palvelusvelvolliselle on oikeus ilmaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon sekä reseptilääkkeisiin. Palveluspaikka kustantaa palveluksen suorittamiseksi välttämättömän hoidon. Fysikaalista hoitoa ei yleensä korvata, ellei se ole välttämätön edellytys palveluksen jatkamiselle (työkyvyttömyystilanne). Mikäli palvelusvelvollisella on tämän lisäksi tarvetta muihin lääkärin palveluihin tai hoitoon voi niistä hakea korvausta Kelalta. Kun tarvitset palvelusaikana terveydenhuoltopalveluita, varmista palveluspaikastasi, missä terveydenhuoltosi on järjestetty. Jos sairautesi vaatii pikaista hoitoa, hakeudu terveyskeskukseen tai muuhun julkisia terveydenhuoltopalveluista tarjoavaan yksikköön.

Tulotarkastus

Palvelusvelvolliselle tehdään kolmen viikon kuluessa palveluksen alkamisesta palveluskelpoisuustarkastus. Siviilipalveluskeskuksessa tarkastus on kaksivaiheinen, jossa aluksi on terveydenhoitajan haastattelu ja tarkastus sekä tämän jälkeen lääkärintarkastus. Ennen tätä palvelusvelvollista ei saa määrätä huomattavaa fyysistä ponnistusta vaativaan työhön. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollisuus saada jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus.

Sairauden ja tapaturman hoito

Lääkärinhoitoa tarvitessaan palvelusvelvollisen on ilmoitettava asiasta palveluspaikalle ja hakeuduttava sen osoittamaan lääkärin hoitoon. Pakottavista syistä (esimerkiksi kiireellinen hoidon tarve lomalla) palvelusvelvollinen voi käyttää myös muuta lääkäriä, ensisijaisesti terveyskeskusta tai julkista sairaalaa. Hoitavalle lääkärille tulee tällöin heti kertoa siviilipalvelusvelvollisuudesta ja palveluspaikan yhteystiedot. Palvelusvelvollisen on viipymättä ilmoitettava hoitoon hakeutumisesta omalle palveluspaikalleen.

Sairaslomasta päättää palveluspaikka lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella. Kotihoito voi edellyttää tästä mainintaa lausunnossa. Sairasloma luetaan palvelusajaksi, ja siltä maksetaan päiväraha. Kotihoidon ajalta palvelusvelvollisella on oikeus ruokarahaan. Pitkähkön sairasloman (n. 2 viikkoa tai useita lyhyehköjä peräkkäisiä sairaslomia) johdosta palvelusvelvollinen kotiutetaan ja hänelle voidaan määrätä lykkäystä tai vapautus.

Silmälasit

Palveluspaikka korvaa tietyin edellytyksin (ks. ministeriön siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskevat ohjeet) silmälasien tai piilolinssien uusimisen tai hankkimisen. Silmälasien rikkouduttua työ- tai koulutustuntien aikana ilman palvelusvelvollisen omaa syytä lasit korvataan entisiä vastaaviksi. Ennen uusien lasien hankkimista palvelusvelvollisen tulee keskustella palveluspaikan kanssa lasien hankkimisen edellytyksistä.

Hammashuolto

Siviilipalvelusvelvollisten hammashoidossa pääpaino on ehkäisevässä ja säilyttävässä hoidossa. Käytännössä palveluspaikka maksaa vuosittaisen hammastarkastuksen ja fluorauksen samoin kuin tavanomaiset sekä särkevät, tulehtuneet ja yleistä terveydentilaa vaarantavat hammassairaudet. Protetiikka ei yleensä sisälly hoitoon. Ennen hoidon aloittamista lääkäriltä tulee pyytää kustannusarvio ja selvitys hoidon kiireellisyydestä. Hammashuolto toteutetaan palvelusvelvollisen kotikunnan hammashuollossa. Akuuteissa tilanteissa (ei jonotusmahdollisuutta) hoito saattaa edellyttää yksityislääkärin käyttöä. Mainittu selvitys toimitetaan palveluspaikalle.

Kotiuttamistarkastus

Palvelusvelvollisella on mahdollisuus lääkärintarkastukseen myös palveluksen päättyessä. Vaikka tarkastus ei ole pakollinen, on se kuitenkin suositeltava. Tarkastuksella on merkitystä esim. haettaessa mahdollisia korvauksia palveluksesta aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta. Vaikka tarkastusta ei tehdä, palvelusvelvollisen on kuitattava ilmoitus terveydentilasta lääkärintarkastuskorttiin.

Työsuojelu- ja sotilastapaturmalain mukainen korvaus

Siviilipalvelusvelvollisen työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia. Työsuojeluviranomaiset auttavat ongelmatilanteessa.

Palvelusvelvollisella on tietyin edellytyksin oikeus sotilastapaturmalain mukaiseen korvaukseen palveluksesta aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta. Nämä korvaukset koskevat kotiuttamisen jälkeen syntyneitä kustannuksia, ja ne maksetaan hakemuksesta valtiokonttorin toimesta (puh. 09 77 251). Korvausta varten palveluspaikka tekee valtiokonttorille ilmoituksen erityisellä lomakkeella. Sotilastapaturmalain lisäksi on hyvä tarvittaessa selvittää vammaistukilain, työ- ja yrittäjäeläkkeen sekä liikennevakuutuksen mukaiset korvausmahdollisuudet.

Kotiuttaminen terveydentilan vuoksi

Palveluspaikka kotiuttaa palvelusvelvollisen kesken palvelusajan, jos palvelusvelvollinen tulee sairautensa vuoksi pitkähköksi ajaksi (noin 2 vk) kykenemättömäksi palvelukseen. Kotiuttamisen on perustuttava lääkärinlausuntoon. Palveluskelpoisuudesta päättää tämän jälkeen keskus (ks. Vapauttaminen siviilipalveluksen suorittamisesta). Tarvittaessa palvelusvelvollisen kannattaa pyytää lähete jatkohoitoon. Palvelu jatkuu aina kunnes Siviilipalveluskeskus on tehnyt päätöksen.

 

 5. Vakuutusturva ja oikeus matkustaa ulkomaille

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuoltokustannuksista palvelusaikana riippumatta siitä, onko sairaus tai tapaturma sattunut työajalla tai vapaa-ajalla, kotimaassa tai esim. lomamatkalla ulkomailla. Siviilipalvelusvelvollisen matkustusoikeutta ei voida suoranaisesti rajoittaa, eikä matkustamista ulkomaille voida kieltää. Sen sijaan HL-lomat voidaan antaa tasaisesti koko palvelusaikana, eikä pitkiä yhtäjaksoisia lomia tarvitse antaa.

Sopimukset työpalvelupaikan ja siviilipalvelusvelvollisen kesken hoitokulujen osalta eivät ole mahdollisia. Työpalvelupaikka on vastuussa palveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuollosta ajasta ja paikasta riippumatta.

Siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto lomilla

Siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava ensisijaisesti palveluspaikan osoittaman lääkärin hoitoon, elleivät pakottavat syyt edellytä muun lääkärin hoitoa. Hoitoon hakeutumisesta on aina välittömästi ilmoitettava palveluspaikalle. Matkustettaessa Suomessa on hakeuduttava terveyskeskukseen tai julkiseen sairaalaan, tai työpalvelupaikan sopimaan yksityiseen hoitopaikkaan. Ulkomailla harvoin on käytettävissä sopimuksen mukaista tai ilmaista julkista terveydenhuoltoa, joten siviilipalvelusvelvollisen on hakeuduttava yksityislääkärin hoitoon tai julkiseen sairaalaan joka laskuttaa hoitotoimenpiteistä. Lisäksi eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa saattaa sairaala edellyttää etukäteismaksua tai maksusitoumusta. Tällöin siviilipalvelusvelvollisen itse ottama matkavakuutus takaa yleensä hoidon aloittamisen, muttei välttämättä vapauta työpalvelupaikkaa maksuvelvoitteesta.

Siviilipalvelusvelvollisen oman vakuutusturvan kattavuus

Siviilipalvelusvelvollisen itse ottaman vakuutusturvan kattavuudessa siviilipalvelun aikana on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia, joten kysymystä on arvioitava tapauskohtaisesti ja neuvoteltava oman vakuutusyhtiön kanssa.

Yleiset markkinoilla olevat matkustajavakuutukset ovat ns. toissijaisia vakuutuksia eivätkä ne vähennä työpalvelupaikan korvausvastuuta, sillä vakuutusyhtiö voi vaatia lain nojalla kaikkia tai osaa hoitokustannuksista työpalvelupaikalta takaisin. Sen sijaan siviilipalvelusvelvollisen kannalta kriittinen kysymys on hoidon saatavuus ulkomailla, mikäli esim. sairaala vaatii etukäteismaksua tai matkavakuutusta ennen hoidon aloittamista. Tällainen ongelma saattaa tulla eteen EU:n ulkopuolelle matkustettaessa, joten matkavakuutus toimii siviilipalvelusvelvollisen hoitokulujen vakuutena hoitavalle sairaalalle. Näin ollen siviilipalvelusvelvollisen itse ottama ja maksama matkavakuutus on ulkomaille matkustettaessa erittäin suositeltava jo matkustajan oman edun kannalta.

Tapaturma- ja hoitokuluvakuutukset Suomessa ovat pääsääntöisesti myös toissijaisia vakuutuksia, eli vakuutusyhtiöllä on oikeus lain nojalla vaatia korvauksia takaisin työpalvelupaikalta. Toisaalta kotimaassa siviilipalvelusvelvollisen terveydenhuolto voidaan järjestää terveyskeskuksessa tai julkisessa sairaalassa jolloin hoitokustannukset ovat pääsääntöisesti ennalta arvioitavissa.

Sotilastapaturmalaki

Sotilastapaturmalain nojalla korvataan tapaturma, joka on sattunut palveluspaikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka palveluksen edellyttämällä matkalla. Korvausta maksetaan myös tapaturmasta, joka on sattunut palvelusajaksi laskettavalla vapaa-ajalla (ei kuitenkaan HSL-lomalla). Korvausta maksetaan kuitenkin vasta palveluksen päätyttyä ja hoitokuluista vastaa työpalvelupaikka palveluksen päättymiseen asti.

 6. Päiväraha

Palveluspaikka maksaa päivärahan, jonka määrä on porrastettu palveluksen kestoon seuraavasti:

PalvelusvuokaudetPäiväraha
0-1655,00 €
166-2558,35 €
256- 34711,70 €

                                                                                                                                                                                                           Päiväraha maksetaan takautuvasti kahdesti kuukaudessa joka päivältä. Se maksetaan myös viikkovapaan, kuntoisuus- ja sairasloman sekä HL-loman ja isyysvapaan ajalta. Päivärahaa ei makseta niiltä päiviltä jolloin palvelusvelvollinen on luvatta pois palveluksesta, eikä HSL-päiviltä, joita ei lasketa palvelusaikaan.